sunnuntai 28. helmikuuta 2021

Huomenna on maaliskuu

Kyllähän sen jo huomaa, linnut laulaa ja tikka päryyttää. Mustarastaan luritustakin on kuultu, mie en kyllä oo kuullu. Kävin yhellä lintutornilla eilen, ja kaukoputkeilijat sano että jossain lentää merikotka, ja jokusen kymmenen kilsan päässä olis hiiripöllö. No mie näin sillä reissulla variksia, naakkoja, talitiaisia, sinitiaisia ja viherpeipon. Niitä nään kyllä ihan kotikonnuillakin.

Kun tuli plussakelit ja vesisateet, niin se Saharan hiekan värjäämä lumijää kertyi hangen kuoppiin. Tässä ketun jälkiin. Ja pellot oli täynnä tuolaisia yksittäisiä ruskeita koloja, mikä lie nekin tehny. 


 Mun eka poikaystävä ja avomies täytti viikolla 58 vuotta. Olis ihan kiva tietää, miten sillä menee, mutta sen nimi on niin yleinen, tyyliin Matti Virtanen, että ei sitä pysty ees stalkkeroimaan netistä. Eikä se nyt mulle kuulukaan, miten sillä menee. Toivottavasti paremmin kuin silloin. 

Yhtenä iltana oli kipee olo ja lämpöä 37,4, kauhistuin jo saaneeni koronan, mutta sekin meni ohi. Usein iltaisin kurkku kipee ja nyt ku mittailin sit lämpöä varmuuden vuoksi useammin, ni se näyttää sitä 37,1 ja ,2 koko ajan. Kaipa senki voi sisäilmaoireilun piikkiin laittaa - jos olis korona ni eiköhän tuo siippakin jo oireilis.

Hieno ilma on, mutta tuulinen. Eilenki oli, ei ihan yhtä tuulinen. Menin sille ainoalle mettäpolulle, jota täällä on voinu kulkea, mutta jotku ratsastajat oli saanu hienon idean mennä hevosilla sinne. No, polku on sitten tältä talvelta pilalla. Kiitti vaan.

Koirille etenki tosi hankalakulkunen, putoili syviin hevosenjälkikuoppiin. Ärsytti, kun tiet on nyt tosi rapaloskaisia ja osin ihan jäisiä - puhumattakaan somen kiukkuavista kannanotoista koskien koirien pissoja ja kakkoja tienpientareilla - ja mettäänkään ei enää pääse. Vien kohta koirat ladulle ulkoileen. Täällä ne ladut on kyllä kettujen ja pupujen ahkerassa käytössä, siinä ei parin pikkukoiran jäljet paljoo enää merkkais :) Joku kauriskin saattaa niitä käyttää hyödykseen.

Toivon hyviä hankikantokelejä!

11 kommenttia:

  1. Täälläkin ratsastajat pilasivat kävelyreitin naapurikylässä. Kyllä siitä tuli oikein sota, paikallislehden mielipiteet sinkoilivat. Jos ladut sotkettaisiin, niin siitä tulisi vielä kovempi huuto. Ei täällä muutakaan talven iloja ole, hiihtäjät ovat latunsa ansainneet.

    Meidän mustarastas-farmi on jo äänessä. Niitä on tosi paljon, juoksentelevat kuusiaidan alla ja pistäytyvät syömään välillä.

    Hyvää maaliskuuta sinullekin, vaikka se onkin minun kuukauteni :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin! Meillä on vaan naakkafarmi äänessä.
      Kyllähän se on tietenkin hevostelijoiden mielestäki kiva mennä mettään, mutta se kyllä pilaa sitten kulkuväylät muilta kulkijoilta. Kaviot möyhii ihan maatakin semmoseen kuntoon, että melkein niille pitäs olla omat väylät. Yyterissä sen huomas, kun hiekkapohjaisilla teillä meni hevoset, niin ne rikkoi sen ohuen kuntan siitä päältä ja sitten tie/polku oli vaan sitä upottavaa hankalakulkuista hiekkaa.

      Poista
  2. Koronan oireethan ovat niin arvaamattomia että mistä sen tietää! Hyvä vain jos oma lämmönnoususi olisi ollut sitä, todennäköisyys saada se uudestaan (ja ehkä paljon vakavampana versiona) olisi sitten paljon pienempi.

    VastaaPoista
  3. Meille asti ei Saharn hiekkaa kantautunut mutta lunta on sitten kyllä vaikka vastineeksi sinne Saharaan kärrätä täältä... ,-)
    Aurinko paistaa ja on upea ilma, vesi tippuu räystäisä ja linnut tosiaan laulaa. Edelleenkään en tiedä kuka milloinkin on äänessä - ja kadehdin sua - edelleen tästä taidosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivan kuuloista se on talven jäljiltä, vaikkei niin tiedäkään, kuka laulaa :)

      Poista
  4. Täälläki ollu monta aurinkoista ja lauhaa päivää. Yritin opettaa yhtä tinttiä sanomaan titityy, mut se vaan vastas tii-tii. Halavat on huvit meikäläisellä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos se oli hömötiainen? Nehän laulaa tii-tii.

      Poista
    2. Oli tali, jos oikein tunnistin :) Vähän on hömöjä näkynyt, mut tyttö oli niitäki tunnistanu.

      Poista
    3. Vähän on ollu täälläki.

      Poista
  5. Nämä Saharan jäljet on kyllä olleet hauskoja, kaikenlaista taidetta on tullut vastaan. Niin koti- kuin mökkikonnuilla.
    Vähän sama fiilis, missään ei "pysty" kunnolla kulkemaan. Vaan kohta on metsäpolut jo sen verran vissiin sulia, että pääsee. Hankikanto ei mua kyllä kanna :-D
    Yritetään nyt olla saamatta sitä tautia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie löysin eilen puolikantavan moottorikelkan jäljen, joka meni väärään paikkaan kyllä sitten ja jouduttiin koirien kans kahlaamaan umpihangessa sitten... olispa täkäläisillä enemmän moottorikelkkoja!

      Poista

Omituinen höpöttäjä

 Monesti on tehnyt mieli kirjoitella tänne, mutta en ole jaksanut. Ja pääkin on usein aivan tyhjä omista ajatuksista - mutta jos sitä ei täy...