Tunnelissa tuulee

 Mulle on käyny jo kaks kertaa lyhyen ajan sisällä, että meen apteekkiin hakeen lääkettä lisää, mut reseptillä ei olekaan mitään, vaikka luulin tarkistaneeni. Toivottavasti uusivat tän viimeisimmän pika-aikataululla tämän viikon aikana, mutta jos ei uusi niin sitten pitää vaan mennä korkeammalla verenpaineella. Samalla sit otin vahingossa toista verenpainelääkettä, jota en sillä vahvuudella enää edes käytä... mutta onpahan nyt sitäkin. Taas olen näidenkin takia joutunut epäilemään kykyäni selvitä normiarjessa. 

Äitikin tohelsi aikanaan niiden lääkkeittensä kanssa, se haki satsin apteekista ja lykkäs sen pussin kotonaan johonkin ja unohti sinne. Sitten kun lääkkeet loppu rasiasta, se meni apteekkiin hakeen lisää mutta ne ei tietenkään antanu ku se oli vähän aika sitten hakenu. Äiti intti että ei varmaan oo hakenu. No, sen kämppää raivatessa sitten löyty niitä lääkkeitä sieltä täältä. Siitä oppineena laitan aina samaan paikkaan omani.

Mummun Poika

Olipa vaan pieni jääkarhunpentu kasvanut pallerosta isoksi pojaksi! Paljon isompi nyt alle puolivuotiaana kuin meidän tyttökoirat. Eipä se estäny tyttöjä rähjäämästä pojalle. Ei ne oikeen tuu toimeen keskenään. Ulkona niinkin, mutta sisällä meinaa vanhoilla rouvilla käpy palaa:

Harvahammas, taivaanlammas, päkäpäinen pässi

Tänään oli hieno, aurinkoinen, hieman tuulinen päivä. Suhteellisen lämminkin. Ihmiset oli taas joukoittain rynnistäneet metsään, tavattiin monta ensalkuun. Pitemmällä ei sitten enää ollut, nähtävästi pysyttelevät ison tien lähellä metsissä. Puut on paikoitellen komeassa syysvärissä. 

Tiaiset on pyörineet tässä, missä talvisin on ruokinta. Muutamia kuorettomia auringonkukan siemeniä oon ripistellyt ikkunalaudalle, missä ne tapaa käydä. Nyt on hiljaista, kun haukka kävi pyörähtämässä, en tiedä saiko saalista.