Hääpäiväylläri ja juhannus

 Niin. Laitoin siitä Kuveja ja muuta sälää -sivulle kuvapläjäyksen, en tuki tätä niillä. Otin kuvia sekä pokkarilla että puhelimella, pokkarista en oo vielä purkanu saalista. 

Lähettiin siis torstaina kohti Fiskaria, olin varannu huoneen yheksi yöksi Hotelli Wärdshusista. Suomen vanhin toiminnassa oleva majatalo, mutta ei siitä vanhuudesta oikein mitään ollu tallella. Takorautaiset porraskaiteet ehkä. Sit ilmeisesti patterin uusimisen jäljiltä oli jääny ikkunan alle semmosta vanhaa seinämaalia, enpä tainnu hoksata sitä kuvatakaan. 

Koska miehelle ei kelvannu syömäpaikaksi ko. hotelli, niin se sai valkata mielestään paremman - päätti että se on Ravintola Albatros Tammisaaressa, ihan meren rannalla. Olihan se kiva paikka. Ulkopaikka, mutta terassi oli suojattu pleksillä merituulta vastaan. Vähän tuli semmonen olo siellä, että se on Suomen Florida; ihmiset on kauniita ja rikkaita ja ajelee kalliilla avoautoillaan ympäriinsä elleivät sitten ole purjehtimassa jahdeillaan merellä. Ehkä Hanko on vähän samantapainen ainakin purjehtimisen suhteen? Ja sit siellä oli muutama mopopoika, jotka kans päristeli oikein urakalla. 

Söin alkupalaksi naudan tartarin ja pääruoaksi Nizzan salaatin Albatrosin tapaan, ja ihan hyviä oli. Paitsi salaatissa oli iso osa pilkottuja herneenpalkoja, ja nehän mun oli vähän pakko jättää lautaselle. Myöhemmin lokit ja naakat ilahtui niistä. 

Tammisaaressa bongasin viimein sen meriharakkani tämänvuotiselle lintulistalle :) Billnäsin ruukki tsekattiin myös, siellä oli ihan kuollutta. Ei yhtäkään ihmistä, vain sirittävät kaskaat puuttui.

Käveltiin iltaan asti, tuli paljon askelia ja jalat kipeeksi. Ei ollu juurikaan hyttysiä! Vähän siellä syrjemmällä oli, missä käytiin ihastelemassa kun simmental-rotuiset lihanaudat eli ihanaa elämää Borgbyträsketin rannalla. En tiedä oliko niitä enemmänkin jossain, mutta nähtiin kaksi lehmää ja yksi kaljupäinen sonni. Lehmä hyppäs sen sonnin selkään, eikä sonni ollu moksiskaan. Ne tuli sit uteliaiksi ja tuli lähemmäs, pistivät ihan juoksuksi ja tulivat ihan aidan viereen, ja koirat sai hepulin. 

Kävin sillon illansuussa uimassa ekan kerran tälle vuodelle lähellä olevan Flacksjön uimarannalla. Sieltä paljain jaloin autolle kävellessä tuli taas semmonen olo, että "kyllä tämä on ihanaa" ja toisaalta "this moment will never come back". Pajulintu lauloi, ilta-aurinko siivilöityi lehvästön läpi ja olo oli virkistynyt uinnista. 

Yö meni kovaa tyynyä ihmetellessä, ja sit mies nousi jo ennen neljää kuvaamaan auringonnousuista Fiskarsia, mutta ei kattonu ulos ennen lähtöä - taivas oli umpipilvessä. Että turhaan lähti, turhaan herätti minut valvomaan ku en saanu sit unta enää. Lopulta ku se oli tullu takas ja mie suljin pääni kahden tyynyn väliin, sain unen päästä kiinni vaikka naakat mekasti ihan simona. Nukuinkin sit seuraavana yönä kotona kellon ympäri.

Aamiainen ei ollu mikään buffetti, eihän siinä olis ollu mieltäkään ku on vaan neljä huonetta. Valmiiksi valittuna kellonaikana oli pöydässä muonaa, ja kyllä siitä täyteen tuli ku kaiken söi. Vielä kierros Fiskarsissa - siellä kaikki menee kiinni aikaisin ja aukee myöhään. Pakattiin kamppeet ja lähdettiin niihin aikoihin kun puodit aukes, joten ei sit juuri osteltu mitään. Mutta menihän tuota rahaa muutenkin.

Paluumatkalla kiepattiin Snappertunassa katsomassa Raaseporin linnan raunioita. Siellä oli paljon ihmisiä, se saattoi johtua siitä, että oli alkamassa juhannusjuhlat. Oli oikein juhannussalko nostovalmiina. Koira nosti jalkaa siihen. 

Lampaita oli siellä kans. Me käveltiin sellasta polkua, jonka nimi oli Kärleksstigen, ja sen varrella oli portti, joka käskettiin sulkea hyvin ettei lampaat karkaa. Ja niitä lampaita oli sen portin molemmin puolin, ja aidassa aukko mistä ne pääsi kulkemaan, eli ihan turha portti. Oli ehkä lammaspaimen alottanu jo juhannuksenvieton tai ei muuten vaan ollu välittämässä ku lampaat eli kuin pellossa. Ja koirat oli taas ihan tulessa, kun oli semmosia kesyjä isoja eläimiä lähellä.

Kotona oli sitten kuuma. Tai ei sisällä vielä, mutta ulkona. Juhannusaatto meni mulla nuokkuessa ja odottaessa, että pääsee nukkuun, ja kuten sanottua nukuin kellon ympäri. Koira herätti 7.22 mutta kun könysin silmät ristissä alakertaan, se meniki vaan sohvalle nukkuun eikä halunnukaan ulos tai muuta. Annoin sille lääkkeen, kävin vessassa ja menin takas nukkuun, nukuin johki kymmeneen. 

Mies kävi käyttämässä kuopusta & koiraa uimassa, mie en halunnu koska kuuma. Kävivät vielä täällä, oli mukava nähdä mummun pikku tyrannosaurusta, se oli taas kasvanu.