Keltainen toukokuu

 

Toistaiseksi on ollut kyllä melko harmaa toukokuu. Ja kylmä. Kuva on tosin huhtikuun viimeiseltä päivältä, kun käytiin Vihdin Vanjärvellä bongaamassa harvinainen mustakaulauikku. Tein muutaman muunkin uuden lajihavainnon, mm. ekat silkkiuikkuni näin tuolla. 

Yhtenä aamuna kun suoritettiin koiran kanssa aamurituaaleja - se tulee mun kainaloon ja nojaa minuun, ja mie rapsuttelen sitä ja juttelen sille kaikenlaista, lähinnä kerron miten hieno koira se on - tulin sanoneeksi että onkohan sullaki vanhuuttaan jäykät nivelet näin aamusin, niinku mulla. No koirahan ei sit halunnu mennä rappusia alas. Yhtäkkiä tuli jäykät nivelet, ku puhuin asiasta? Parina aamuna jouduin kantamaan sen ja se vältti sohvalle hyppäämistä, mutta tulin tulokseen että sillä oli selkä jotenki jumissa. Meni onneksi ohi. Ensperjantaina on kontrolliaika taas lääkärille. 

Tänään mulla oli kyllä paikat kipeenä ja nivelet jäykät, kun jouduin meneen eilen tytärten korvaajaksi Antti Tuiskun keikalle. Mies oli ostanu kaks VIP-lippua ja mie olin vasta kolmas (vastahakoinen) seuralaisvaihtoehto. Toisella tytöllä oli kouluun liittyvän harjoittelun iltavuoro ja toisella töissä iltavuoro. Vanhalle ihmiselle rankkaa, vaikka meillä oli sentään early entry-liput, ettei tarvinnu tuntikausia jonottaa oven ulkopuolella kylmässä vaan pääsi lämpimään vip-loungeen odotteleen. Ensisilmäyksellä näytti kyllä siltä, että me miehen kanssa tuulitakeissamme ei oikein kuuluttu siihen joukkoon; nuoria kauniita naisia hienoissa asuissaan ja jalokiviä naamaan liimattuna. Meillä oli vaan käytännölliset vaatteet, joissa tarkeni mutta joita ei tarvinnu jättää narikkaan keikan ajaksi. Jotta pääsee nopeasti lähtemään.

Antin Mayhem-kiertue loppuu tähän viikonloppuun, ja sen viimeinen esitys on Ruisrockissa, joten olihan se kiva nähä vielä kerran. Mie oon aina sympannu sitä koska itsekin olen Rovaniemeltä ja koulukiusattu, mutta on ollu kiva nähä miten se on noussu Suomen kovimmaksi poppariksi. Joskus kymmenkunta vuotta sitten näin sen ekan kerran lavalla, ja totesin että sehän on oikeesti hyvä. Keikat on aina hyviä, se vetää ison tai pienen keikan aina samalla intensiteetillä ja täydet lasissa. 

Me päästiin tokaan riviin katsomossa, siihen porukkaan joka kertakaikkiaan jumaloi artistia. Se kirkumisen ja rääkymisen määrä. Yksi fani koko ajan paineli puhelimen näyttöön valoa, kun sillä oli taustakuvana yhteiskuva Antin kans, selvästi halus näyttää kaikille. Mies kun on ollu monella Antin keikalla osas näyttää monta tyyppiä, jotka on yhtälailla ollu joka keikalla. Mut ei ollu semmosta palvontaa vielä 10 vuotta sitten. 

Tänään on Bongaa päivä pihalla -päivä, kello on kohta keskipäivä ja mie en oo jaksanu ees ulos asti. Mitä nyt käytin koirat. Silti oon saanu plakkariin jo muutaman lajin. Toisaalta tän päivän ohjelmaksi sopis hyvin pihalla lepotuolissa lököttely, kun laittas tarpeeksi vaatetta...

Linnuille on vielä syötävää, kun sitä näyttää menevän. Kiemurahampainen oravakin käy syömässä, sen hampaasta on katkennu osa pois.