keskiviikko 25. kesäkuuta 2025

Kuulumisia sateen takaa

 Ihan on kuin lapsuuden kesä! Kylmää ja märkää :) Mut hyvä kun ei ole mitään kuivaa hellettä viikkotolkulla niinku joskus. Kaivossakin riittää vesi. Lämpöennätyksiä on tehtailtu viime aikoina, nyt on niissäkin ansaittu tauko. 

Lehtokotiloita oon kerännyt. Ne liikuksii näkyvillä märillä keleillä, ja on helppoja poimia. Tai no helppoja ja helppoja, kun poimija on köntys jonka niskat kipeytyy semmosesta kumartelukurkottelusta ja puskissa on nokkosia. Parin viikon sisällä oon keränny reilusti toista tuhatta kotiloa, ja nyt kun kävin niin sain saaliikseni "vain" yhdeksisenkymmentä. Ehkä keräilylläni on ollut jotain vaikutusta, tai sitten olen toiminut evoluution käsikassarana ja jäljellä on ne, jotka suosii lehtien alapuolia ja muita hyviä piiloja. 

Aiemmin laitoin kiehuvaa vettä astiaan ja nakoin kotilot sinne, mutta ku pelkäsin että vesi jäähtyy liian nopeasti ja kotilot kärsii, aloin kerätä niitä kuiviltaan ja vasta sitten hulauttaa kiehuvan veden niiden niskaan. Ei oo mullakaan sitten niin oksettava kotilosopan haju nokassa kun kerään. 

Amppelikukat kuolee ku sataa niin paljon. Sit mulla on sellanen monen metrin mittainen ruukkukasvi; keväällä laitoin isoon ulkoruukkuun multaa ja punoin köynnöstuen suoraa siihen niin, että tukikepit oli ihan ruukun pohjaan asti ja sitten punoin siihen osaan joka oli ruukun yläpuolella. No en osannu arvata, että ne pajut juurtuu niin hyvin, ne kasvaa siinä ja pukkaa uutta oksaa ja lehteä vaikka kuinka paljon. 


Kuva on melkein kolmen viikon takaa, se on nyt paljon lehtevämpi. Kasvaahan siinä krassia ja taisin ruusupapuakin laittaa, saa nähdä jaksaako ne vai viekö paju kaiken voiman. 

Olen oppinut tekemään reikäneuletta. Tai en ole varma, jonkinlaisia isompia silmukoita sillä tekniikalla tulee. Ensin tein joka kerrokseen, mutta siitä tuli suunnikkaan muotoinen pussi, joten nyt kudon pari normikerrosta joka reikäkerroksen väliin. Kun sisko antoi mulle itsekutomansa hienon puuvillatunikan, ja siinä on iso kaula-aukko ja vaikka vaate on lämmin niin niskaa palelee sitten. Sain ne ylijääneet 5 kerää lankaa niin teen sitten reikäneulehuivia kaulan suojaksi. Mukava välillä kutoa, ja Areenassakin on uusi kausi Syyttäjää, mitä katsoa samalla.

6 kommenttia:

  1. Laitathan siihen kotiloiden kiehuvaan veteen etikkaa? Se tappaa tehokkaasti.
    Miköhän on reikäneule? kysyy nimimerkki "käsityöihme" Kangasalta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan pelkällä kiehuvalla vedellä vaan tapan. Enkä voi katsoa, en haluais niitä tappaa mutta ei oikein ole muuta vaihtoehtoa. Paitsi antaa niiden lisääntyä holtittomasti niin että ne syö kasvit ja rasahtelee jalan alla kävellessä.

      Reikäneule on neule, jossa on ihan tarkoituksella vähän muuta neuletta isompia reikiä :D Huivi tuli valmiiksi, on koekäytetty tänä iltana ja oli hyvä ja lämmin.

      Poista
  2. Minä käytän kotiloiden saattohoidossa väkiviinaetikkaa. On nopea ja lempeä keino lähteä täältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siinä on kyllä se hyvä puoli, että sinne voi tiputella niitä pitkin päivää ilman, että laimenee. Välillä siivilöidä kotilot pois.

      Poista
  3. Enpä tunnista lehtikotiloakaan! Jee, sait mukavan huivin. Mulla on kaks käsityötä vaiheessa, ei oikein edisty kumpikaan.
    Paju on hyvä versomaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei taida niin pohjoisessa lehtokotiloita ollakaan, siellä on muut riesat sitten.

      Poista

Omituinen höpöttäjä

 Monesti on tehnyt mieli kirjoitella tänne, mutta en ole jaksanut. Ja pääkin on usein aivan tyhjä omista ajatuksista - mutta jos sitä ei täy...