Raumlaissi basenjei

Johan on kelit. Aamulla kasin pintaan jo niin kuuma, että koiralenkki typistyi lyhyeen. Iloitsen ilmalämpöpumpusta. Vintissä oli koko yön tuuletin päällä, mutta mies siirtyi jossain vaiheessa alakertaan ja minunki piti käydä välillä juomassa ja vessassa. Yritin laittaa tuulettimen pois, mutta heti tuli liian kuuma. Ja päätä särki.

Laitoin kokeeksi purukiskon suuhun aamuyöllä, aattelin että josko tällanen lyhytaikainen kokeilu auttas alkuun. Näin koko ajan unia, että otin sen pois (herätessä se oli vaan puoliksi suussa). Mulla oli kassi, johon pudotin sen, aina  uudestaan ja uudestaan, kassi täyttyi ja lopulta heittelin niitä johonkin pieneen jokeen. Vähän tän tapaiseen kuin tämä raumalainen, mutta vain karumpi ja vuolaampi.

Raumalla oli myös kaksi basenjia sisäpihalla, moikkasivat yllättäen portin alta mejän koiria, jotka ihan kaikessa rauhassa nuuhkutteli kadun viertä. Sen jälkeen mejän koirat suhtautui varauksella vastaavanlaisiin portinaluksiin :) 

Yhden kaupan edustalla oli vesiastia koiria varten, ja sen vieressä pieni länsiylämaanterrieriä esittävä patsas. Mejän toinen koira jähmettyi tuijottamaan sitä pitkäksi aikaa, se ei ollu varma onko se oikee vai ei. Hyyyyvin varovaisesti kurottui nuuskimaan sitä, ja vasta kun käänsin patsasta niin, että koira ylettyi tutkimaan sen hännänalusen, se alkoi uskoa että se ei ole elävä olento. 

Iltaisin viileni sen verran, että koirat arvosti villapaitaa. 

Rantasappi, ihana väriläiskä rantaruohikossa. En tuntenut kasvia ennestään, joten laitoin LuontoPortin tunnistusohjelmaan kriteerejä, ja se ei löytäny - vasta kun vaihdoin kukan värin punaiseksi, niin löytyi. Mun mielestä tuo on violetti. No ehkä purppuranpunainen. Sitä en tiedä, onko kyseessä iso vai pieni sappi.

Asuntoautonaapuri varoitteli käärmeestä, oli kuulemma lähtenyt heidän koiransa nenän edestä menemään. Kyyksi väittivät, mutta itse en nähnyt siitä kuin luodun nahan ja kiemurtelujälkiä hiekassa. Niin on pitkä nahka, että voisin uskoa sen myös rantakäärmeeksi.

Kyllä me siellä kauempana kalliolla nähtiinkin rantakäärme, joka luikahti salamannopeasti kivenkoloon piiloon. Käärmekin tarvittaessa liikahtaa aika vilkkaasti!

Ostin halvalla pari rantatuolia, oli mukavampi istuskella sellasilla vähän takakenossa, koiratkin mahtui syliin hyvin. Tuossa rannalla oli hyvä, mitä nyt tuuli korvaan.

Perjantaina tuli mölysakkia sinne, se söi kyllä ison osan viihtyisyydestä. Mies sanoi, että saahan sitä nyt musiikkia soittaa ja hauskaa pitää, ja oikeessahan se oli tietysti. Muutkin kuului valittavan kyllä lauantaiaamuna, ettei saaneet nukutuksi, joku lähti etuajassa poiskin sen takia, kun ajatteli mölyporukan mölyävän seuraavanakin iltana. Kyllähän siellä heti aamusta oli Karjalatölkit käsissä ja ennen puolta päivää soitettiin jo rannalla Somerjokea. Onneksi päästiin pois. Vaikka olishan siellä ollu.