No johan on

Ajattelin kokeilla siihen väsymykseen rautalisää ja lääkityksen säätämistä, ja jompikumpi tai molemmat tai sitten ihan kummastakaan riippumattomista syistä oon ensinnäkin nukkunut hyvin ja toisekseen jaksanut. Eilenkin leivoin.

Omenapiirakasta tuli hyvää

Tänään kyllä koirat herätti vähän liian aikaisin, mutta heti aamutuimaan oli pyykkikone pyörimässä (kaksikin kertaa) ja imuroin vintin ja alakerran ja ilmalämpöpumpun suodatinritilät ja siivoilin sieltä täältä, olin niin hikinenkin että jos olis oikea suihku, olisin käynyt siellä. Tulin just tunnin lenkiltä koirien kans, aivan upea ilma! Just sellanen oikea syysilma, tuulee ja paistaa. Varvas ei oikein tykännyt.

Meillä on muuten niin pieni kämppä, että sen pystyy imuroimaan vaihtamatta johtoa pistorasiasta toiseen. Ei tietenkään molempia kerroksia, mutta aina yhden.

Aamun tunnelmia. Kesä ja talvi alkaa mennä limittäin.

Mun autosta ei olekaan pakoputki poikki, vaan siitä on irronnut joku kiinnitysjuttu kahden osan välistä. Onneksi. Ihmeen äkkiä se kyllä alkoikin, pörinä - yleensä jos putki ruostuu puhki, se pörinä hiljalleen voimistuu, mutta nyt se oli kerrasta. Pihasta lähtiessä ei ollu mitään, mutta matkalla yhtäkkiä rupes pöriseen.

Luen tällä hetkellä viimeisiä sivuja Niilo Pesosen kirjoittamasta kirjasta Lääkärinä ja virkamiehenä, jossa se kertoo ajastaan Lääkintöhallituksen pääjohtajana joskus 60-luvulla. Kirja on painettu 1973. Oon miettiny, mitähän Nikke tuumis tästä nykyajasta, kun kaikki sen (ja virkakamujensa) suuret ponnistelut kunnon sairaanhoitopalvelujen saamiseksi koko maahan on ajettu taas alas ja jatkuu vain. Sairaalat on tyhjillään tai ihan muussa käytössä, joka kunnassa ei ole edes lääkäriä ja muutenkin hoitoalalla mennään sellaisella vajaamiehityksellä, että pieniä katastrofeja sattuu aika ajoin.

Huvitti kyllä, kun kirjassa esiintyy mm. professori Leo Kaprio - en voinut olla hymyilemättä, nimi olis nykypäivänä ihan selvä suomennos erään näyttelijän nimestä, mutta kun on elänyt jo viime vuosisadan alkupuolella... muita erikoisia vanhoja sukunimiä oli Vannottu, Ponteva ja Leikkaa.

Nyt kun istahdin tähän, niin alkoi kyllä väsyttää... ei se kyllä ihme oo tämmösellä hosumisella.