Halokin siellä

Eilen paistoi komiasti, ja kun lämpeni alle kymmenen asteen, käytiin pieni lenkki tytön ja koirien kans. Toinen koira painatti ilosena pitkin peltoa, toinen ei...

Se oli koko ajan kantapäässä kiinni. Jos pysähdyin niin hyppeli vasten ja vinkui. Kannoinkin osan matkaa, en tiiä mikä sillä oli. Ei se ihan noin perskärpänen yleensä oo.

 Ilves oli siellä menny, ja jänekset ja peurat. Kovalla hangella ei tietenkään tuoreet jäljet näy, paitsi jos sattui oleen puuterilunta jossain kohtaa. Ilves oli oudosti hyppiny niinku jättikokoinen jänis, mutta lyhyillä loikilla. Vähän epätyypillisesti. Mun uusi kenkäkin pääsi kuvaan mittakaavana, tänään se jo hankas akillesjänteen rikki.

 Lähteistä tulee vettä koko ajan, ja sitä virtaa ojissa pakkasellakin. 

Tässä on pienen mökin pihassa iso, pakkasen kukittama lähdelampi. Mie tykkäisin ku olis tuommonen mökki. Siellä istuisin auringossa ja kattelisin jäneksiä ja peuroja. Ja vaikka sitä ilvestä, ja kerran tuolla oon nähny sudenkin jäljet. Tai sitten tosi ison irtokoiran.

Tämmösiä hassuja syviä onkaloreikiä oli siellä täällä. Mitä lie myyrien kurkistusaukkoja, joissakin näky kakkapipanoitakin.

Tarkistin linnunpönttöjen kiinnitykset... ne pitäs tarkistaa joka vuosi, mutta mulla on ollu tässä nyt väliä ja niinpä yks resu, joka joutais jo poiskin, oli juuttunu niin lujasti puun kylkeen, ettei enää irronnu. No, paikkasin sitä parhaani mukaan jos sinne joku vaikka vielä pesänsä laittaa (en kyllä oikein usko, no ehkä ampiainen), ei se ainakaan hevillä putoa :) Sit ostin Biltemasta pari uutta joista toisen asensin heti illalla.

Tänäaamuna oli sairaan kipee pää pitkästä aikaa. On se kipee ollu, mut ei niin kipee. Oli äsken pakko ottaa migreenilääke, kun ei siihen kipuun auttanu särkylääke, syöminen, juominen, ulkoilu eikä nukkuminen. Ulkona ollessa (800mg ibuprofeeniannoksen jälkeen) ei sattunu niin paljoa, mutta kotiin tultua se taas alkoi. Käytiin koirien kans aika pitkä lenkki pellonreunoja pitkin, kun vielä hanki kantoi.

 Löytyi hirven jälkiä ja jätöksiä, joita koirat tutki ja mie kuvasin. Oli tosi ihana kävellä siellä, olisin voinu vaikka miten tallustella mutta en uskaltanu silti kauas vaeltaa, kun se väsy sit iskee yhtäkkiä. Ja tosiaan se kenkäkin alkoi hiertää.

Tämä se kyllä keksi tutkittavaa ja haisteltavaa ja kipitteli sinne tänne, toisen ollessa lähinnä taas mun kannoilla. Tulin pellolta sellasen umpihankipätkän kautta tielle, ja yhtäkkiä siinä pätkällä ei sitten enää hanki kantanutkaan. Tuskien taival. Liekö sää yhtäkkiä lämmennyt niin vai oliko se jotenkin muuten lämmin paikka. Nythän siellä on taas jo plussan puolella.

Mulla on ollu niin synkkiä mietteitä taas, etten ees tänne viitti kirjottaa. Havahduin siihen eilen illalla, kun rinnasta puristi inhottavasti ja mie vaan aattelin että jee, sydänkohtaus, ei tarvi aamulla enää herätä. Ei tämmönen oo asiallista, pitäs saada elämään jotain sisältöä näiden liian pikkuisten ympyröiden sijaan. Kun ei se ollukaan sydänkohtaus, varmaan taas sappi kenkkuili. Ei tässä mun elämässä mitään vialla oo, vika on vaan mun korvien välissä.