Onneksi tuli se sedän perintökin, niin voi ostella tarvikkeita uuteen kotiin kajoamatta säästöihin.
keskiviikko 20. toukokuuta 2020
Tuokiokuvia
Koirien kanssa kävelen hiljaista hiekkatietä, aurinko paistaa ja pajulintu laulaa. Kevyt tuuli pyöräyttää jostain korvan juuresta aamulla töihinhalatun miehen tuoksun. Koirat syö heinää. Taas on se kaikkein paras aika.
En kyllä oikein ymmärrä, miten voi olla niin valoisaa nukkumaanmennessä. Eteisen ovessa on tällanen kimaltava valo, jos ei oo pilvistä sillon ku meen nukkuun.
Kuopus kävi katsomassa itelleen kämppää, tällä viikolla saa tietää valitaanko se vuokralaiseksi. En kyllä ymmärrä millä se vuokran maksaa, mutta kaipa se jotain tukiaisia jostain saa, jos ei töitä löydy. Olin sitä mieltä, että kun huonekaluja hankitaan, niin muut voi ostaa käytettynä, mutta sänky uutena - no, nyt oli tori.fi:ssä tosi halvalla tosi vähän käytetty sänky, käydään hakemassa. Jos se on ihan sysipaska, niin sit pitää ostaa uus ja panna vanha vaikka kaatopaikalle.
Onneksi tuli se sedän perintökin, niin voi ostella tarvikkeita uuteen kotiin kajoamatta säästöihin.
Onneksi tuli se sedän perintökin, niin voi ostella tarvikkeita uuteen kotiin kajoamatta säästöihin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Omituinen höpöttäjä
Monesti on tehnyt mieli kirjoitella tänne, mutta en ole jaksanut. Ja pääkin on usein aivan tyhjä omista ajatuksista - mutta jos sitä ei täy...
-
21. anniversary Tänään on 21. hääpäivä. Muistan, kun täytin 21 vuotta - silloin tuntui takana olevan ihmisikä, mutta ei tämä viimeisin... -
Otsikon lausahdus on esikoiselta, kun se kuunteli mun peppurointia yrittäessäni tehdä paarmankarkotinta. Tuntuu että mikään ei pysy käsissä... -
Tänään tulee lapset kotiin! Toinen on keleistä huolimatta saanut naamansa poltettua. Täällä oli tosiaan maanantaina peräti 27 astetta lämmin...
Hei täältä meiltä pitkästä aikaa!
VastaaPoistaEn jaksanut lukea aiempia kirjoituksiasi; täällä on ollut kaikenlaista. Lähinnä se, että siskoni on aika huonossa kunnossa (tai huonossa ja huonossa), mutta siis hän on mua melkein 10 vuotta vanhempi ja sairastaa Parkinsonin tautia, ja senhän nyt tietää mihin se johtaa. Hän on sairastanut sitä jo muutaman vuoden ja se on ollut ihan hallinnassa, mutta nyt on selkeä käänne huonompaan. Hän on nyt ollut kolme päivää paikallisessa sairaalassa (onneksi pääsi, koska lääkkeiden vaihto on selkeästi hänellä vielä hakusessa), mutta perjantaina hänet kotiutetaan, oli tänään sanottu. Hänellä on tytär, joka asuu 50 km päässä, ja töissä, niin asioiden hoito on hankalaa. Minäkin pystyisin auttamaan, mutta näin korona-aikanahan sinne ei pääse (siis kotiinkaan)käymään. Huoh.
Minä voin "kummallisen" hyvin, tänään olin lääkärissä, ja viikko sitten otetuissa labrakokeissa kaikki arvot olivat tosi hyviä. Siitä olen tietysti kovasti iloinen. Metsälenkeillä ollaan käyty ahkerasti, ja siskoni oli vielä pari viikkoa sitten usein mukana ja pärjäsi tosi hyvin. No, katsotaan miten tässä käy...
Toivottavasti sulla ja perheelläsi on kaikki hyvin! <3
Hyvää kevään jatkoa!
Kiitos, kaikki hyvin! On varmaan ahdistavaa tuollainen, kun toinen tarttis apua mutta sitä ei voi antaa :( Hyvä, että sinun vointi on hyvää ja metsälenkit maittaa <3 mukavaa kun kävit morjenstamassa!
PoistaMeillä ei koivut ole vielä edes hiirenkorvalla - ihana hento vihreys siellä!
VastaaPoistaLapset lentää pesästä... oi voi ♥
Se on jännä, miten toisissa koivuissa ei näy mitään ja toisissa on jo "isot" lehdet. Mutta samallaihan ne syksyllä kellastuu ja pudottaa lehtensäkin eri aikaan.
PoistaSaa nähdä kuinka tuon pesästälennon oikein käy, mulla on vähän epäilyksiä...
Muistelisin, että sulla ois synttärit näihin aikoihin. Paljon Onnea RH<3
VastaaPoistaEi haittaa vaikkei ookkaan :)
Täällä mukavan lämmintä, vaikka pilviäkin on. Tulin käväseen kotona toisesta huushollista :)
Kiitos <3 on ne :)
PoistaTerveiset metsästä, kevät etenee kohinalla. Vaahterat kukkivat jo täällä.
VastaaPoistaLapset vähenevät, meilläkin heinäkuussa on enää yksi kotona jatkuvasti.
Tuo ikkuna on ihana, näyttää järven (tai meren) selältä aurinkoisena päivänä.
Totta, huomaan nyt kun sanot! Aurinko kimaltaa aallonharjoilla. Ihanaa, puolentoista viikon päästä pääsen katsomaan merta :)
PoistaJäin miettimään, että just noilla tuokiokuvilla mä pötkin pitkälle. Jos niitä ei olis, en jaksais sitä arkikökköä, luulen. Ihana, että sullakin on niitä!
VastaaPoistaOi, lapsi lentää pesästä. Siinäkin asiassa on monta monessa :) Mutta haikeaa se on, jos ei heti, niin hetken päästä. Hyvä kuitenkin, jos jää lähistölle.
Siellä Fidzillä on varmaan mukavaa ;)
Fidzillä on mukavaa, saatan seikkailla enemmänkin :)
PoistaMukavia tuokioita on, onneksi, ja onneksi mieli huomaa iloitakin niistä silloin tällöin. Tänäänkin oli niin ihana aamukävely, että olisin halunnut sulautua siihen aurinkoiseen alkukesän aamuun...
Tyär ei vissiin ollu aatellu yhtään, mistä se tempasee sen kahden kuun takuuvuokran :(