maanantai 10. tammikuuta 2022

10.01. ja 6h 13min

 Tänään on 21 vuotta kuopukseni lasketusta ajasta. Olis tullu syntymäajaksi 100101, mut ei sit tullukaan ku 2001 2001. Sillä ei ollu kiirettä, eikä se ole sen koommin kiirettä harrastanut. 

Pakkasta mittarissa liki 20, joten jätin koirat suosiolla kotiin ja menin "on a stupid walk for my stupid mental health" ihan omin nokkineni. Oli ns. pakko, kun aurinko paistoi. Ja koska aamulla herätessäni, "mäenjaksa"-mantran kliksahtaessa taas päälle, huusin sille (mielessäni, en oikeesti) että JAKSANPAS! TÄSTÄ TULEE HYVÄ PÄIVÄ! No, kello on jo yli kaksi eikä päivässä ole ollut moittimista. Aikaiseksi en kyllä ole saanut mitään, mutta viis siitä.

Sitäpaitsi on ihanaa vaeltaa ilman kärsimättömiä, palelevia ja lyhytjalkaisia koiria kun voi kahlata pellon yli umpihangessa (joka ei täällä ole paksu) ja pysähtyä nauttimaan auringonpaisteesta, kauniista näkymistä, tutkailla elukoiden jälkiä ilman ett joku talloo ne heti omilla pikkuisilla tassunjäljillään, kiljuu että mennään jo ja hyppelee vasten että ota ees syliin sitten. Tykkään ihan vaan pysähtyä, katella ja kuunnella. 

Tätä maisemaa pysähdyin katselemaan pitkäksi aikaa selkä ison männyn runkoa vasten. Tuo hiihtolatu oli ainoa ihmisen jälki lumessa, muuten oli vain kauriiden, jänisten, kettujen ja nähtävästi ilveksenkin jäljet, ihan tuoreet, varmaan aamuiset.

Näin ne ensin kun ne tuli metsästä pellolle, ja tämä kuva on otettu tieltä, mistä se sinne metsään poikkesi. Kovaa oli juossut tässä kohtaa, ja niinhän se toki kannattaa ihmisten näkyvissä tehdäkin. 

Variksilla kuulosti olevan nujakkaa, olisko ollu joku petolintu kiusaamassa. Pari irtosulkaa näinkin kun menin nujakkapaikan tienoilta, ja levottomasti lentelivät silloinkin. 
Lujasti on niitä riivitty, mutta verta ei näkynyt. 

Puolitoista tuntia kuljin, 3,7 kilometriä ja vaikka suurin osa reitistä kulki tietä pitkin, en nähnyt yhtään ihmistä. Autoja tietysti, mutta ei irtonaisia ihmisiä. Ihanaa kun saa olla rauhassa.





Aurinkoa, lunta, sinistä taivasta. Pohjoisen viima ei edes ollut kovin paha. Nyt tuleekin sitten pilvisempiä päiviä. 



Keskipäivän pitkät varjot. Eiköhän ne siitä ala lyhetä ku aurinko kipuaa korkeammalle kevään myötä.

12 kommenttia:

  1. Näyttää kyllä siltä, että täällä on paljon enemmän lunta. Kaunista oli tänään kun aurinko paistoi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lunta on muuten just sopivasti, mutta ei latuja varten tarpeeksi. Tuo kuvassa näkyvä on jonkun oma latu, ja senkin oli jättänyt lyhyeksi.

      Poista
    2. Täällä on komeat ladutkin sekä pelloilla että jäällä, innokkain hiihtäjä vaan puuttuu...

      Lunta on kyllä nyt tarpeeksi, lumitöiden osalta. Tulee jo ylikuntoa.

      Poista
    3. Ehkä sieki keväthangille jo ehdit nauttimaankin lumesta, etkä vaan työnteleen sitä :)

      Poista
  2. Meidän kuopus saapui aikoinaan 12 päivää myöhässä, tyttö tietty 👍.

    Tänään olisin voinut nipistää puoli tuntia itselleni lounastauon aikaan, mutta 17 pakkasastetta on minulle vain ihan liikaa. Tiirailin ulos ja hymyilin sisällä.

    Päivä pitenee nyt. Minä jaksan sillä tiedolla paljon paremmin jo harmaatkin päivät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolme minuuttia jo eiliseenkin nähden!
      Meilläki oli jo käynnistys kaavailtu seuraavaksi maanantaiksi, kun tyttö lauantaina sitten tuli.

      Poista
  3. Onpa ihania keväisen näkösiä kuvia. Tännään vois ulkoillaki, ku lauhtu kakskyt astetta eilisestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se aurinko jo lämmittääkin, kun sopivan viimattomaan paikkaan osuu :)

      Poista
  4. Eilen oli hurjan kaunista. Mäkin pääsin vielä auringonpaisteen aikaan siirtymään kotiin ja jatkamaan töitä siellä, jolloin mahdollistui muutaman kännykkäräpsyn ottaminen auringossa :)
    Meillä vanhin syntyi 14 päivää lasketusta ajasta. Käynnistys oli sille päivälle jo varattu, mutta onneksi ymmärsi itse alkaa pukkaamaan ulos, niin ei tarvinnut antaa vauhtia.
    Päätös tulevasta hyvästä päivästä oli jee, ja onnistui!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silloin, kun pystyy tekemään päätöksen hyvästä päivästä, on jo hitusen paremmalla puolella :)
      Jostain syystä sun kommentti oli menny roskapostikansioon, kummallista.

      Poista
  5. VOi ei, sun vauvakin on jo niiiin iso ♥
    Upeita aurinkoisia kuvia. Luulis että se piristäis mutta mua kyllä ei ainakaan. En yhtään tykkää kylmästä minkä se tuo yleensä mukanaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aurinko ei aina piristä, etenkään kun se paistaa viistosti paljastaen kaikki pölyiset nurkat. Nyt ei oo enää kylmää mutta on märkää... meillä ainakin.

      Vauva on iso! Se sai töitäkin just, ihan oikeita töitä mistä saa ihan säännöllistä palkkaakin.

      Poista

Omituinen höpöttäjä

 Monesti on tehnyt mieli kirjoitella tänne, mutta en ole jaksanut. Ja pääkin on usein aivan tyhjä omista ajatuksista - mutta jos sitä ei täy...