Syksy tulee!

Aronian lehdissä on jo syksyn värejä!  Tai ehkä se johtuu jostain muusta...

Kävin muuten nipin napin kesäkuun puolella vielä uimassa, sen kesän ekan kerran. Siellä mun talviturkki nyt kelluu Naarajärvessä. Kuvaa ei ole todisteeksi, mutta mies stalkkas saunan pukkarin ikkunasta kuulemma :) en tiedä miksi, epäilikö se etten tarkene mennä vai arveliko että huijaan...

 Laituri pilkottaa puiden välissä ja saunasta näkyy nurkka. 

Tän verran todisteita tuli, kun istahdin tuohon nauttimaan uinninjälkeisestä olotilasta hetkeksi. Kiva mökki se on, minkä sisko on vuokrannut melkein koko kesäksi, vaikka hyttysiä sielläkin tietysti oli. Missäpä niitä nyt ei olis, paitsi ehkä keskellä kaupunkia. 

Eilen piti sitä ukkosta tulla iltapäivällä; oli puoli vuorokautta myöhässä ja jyrisi puoli neljän aikaan aamulla. Mie muistin vasta sillon, että se mun Reposaari-asetelma on pihapöydällä ilman sateensuojaa umpinaisessa astiassa, ja lähdin viemään sen katon alle. Pari kertaa vielä jyrisi vähän, mutta se siitä. Tänään oli aamummalla ennuste tämän näkönen:

Eikä aamun jälkeen oo ees satanu, ukkosesta puhumattakaan. Tosin melko pian tuon ruutukaappauksen oton jälkeen on päivitetty, ja ukkosta vasta puolilta päivin.

Tosin nyt soisi olevan sateettomia ilmoja, kun meillä on taas kattoremontti - tällä kertaa tosin vain pieni, kun saunan katto uusitaan. Yksi mukava mies sitä tekee. Lehdissä on kesäisen uutispulan tukkeeksi julkaistu vanhoja juttuja ja niiden lämmittelyjä, ja ainakin pari olen nähnyt näitä, joissa remonttirieskat kertoo miten naiset ahdistelee, ja mie nyt sitten pelkään, että annan vääriä signaaleja jos meen jutteleen :D kyllä mie kävin kysyyn onko paljon lahonnu se katto ja kun koirat oli siinä niin tuli juttua niistäkin ja aika nopeesti myös vaimo otettiin esiin. Tai siis mainittiin. Mutta kyllä mie osaan saada huolia aikaiseksi tosi mitättömistä asioista, niinku nyt siitä että luuleeko remonttirieska minusta jotain. 

Oon lukenu hiukan vertaistukifoorumia, ja tullut tulokseen, että alkoholistin lapselle tulee just näitä tämmösiä omituisia pelkoja ja stressejä, kun se on lapsuudessa kasvatettu vähän kieroon. Ei osaa suhtautua normaalilla tavalla asioihin. Panikoituu jos joku tiuskii tai huutaa. Ei osaa sosiaalista kanssakäymistä ainakaan miettimättä turhia. Mie esimerkiksi oon aina hiukan pelännyt miehiä, ehkä sen takia että isä oli äkkipikainen (jälkeenpäin on mietitty siskojen kans, että olisko siihenkin syynä ollu se sen vuosikymmeniä vaivannut kolmoishermosärky - vähemmästäkin tulee lyhytpinnaiseksi) ja muutenkin muistan, miten kamalasti pelkäsin naapurin miestä, joka oli kuulemma (äitin mielipide) kiltti. Ja koulussa pojat oli niin inhottavia, että en vieläkään pidä sen ikäisistä pojista. 

Tässä vielä loppuun kuva kukkasista, jotka sain toukokuussa synttälahjaksi mieheltä, ja on siinä anopinkin tuomia kukkasia:

Kivikasan päällä ja portailla on anopin tuomat kukat. Oranssi begonia on menny härmeeseen, varmaan oon kastellu sitä liikaa. Oon kai niin monta tappanu kuivuuteen, että varmuuden vuoksi nyt oon kastellu liikaa :) Portailla on jonkulainen apila tai käenkaali, jossa on kivat pinkit kukat, mutta kun kuva on otettu aamulla kun paikka on varjossa, ne on vielä kiinni. Krassia oon tyrkkiny ruukkuihin myös. Mustasilmäsusanna on liian paahteisessa paikassa, pitäs kai siirtää muualle. Ruusupapu kasvaa ja tekee nuppuja, ja hajuherneet on hyvin lähteny kasvuun. Nyt tulee taas kasteluvettäkin :)