Viikonlopuksi lämmintä luvassa

Että joo. Sitten kun pääsee innolla odotetulle lomaselle meren ääreen, on kymmenen astetta lämmintä. Rannikolla on aina viileämpää kuin sisämaassa. Kurkkasin iltasanomalehden sivulle, aattelin että ihan varmaan siellä on juttu että "Nauttikaa nyt, kohta kylmenee!" mutte ei ollukaan. Ihme. Ukkosiakin tarjottiin pari päivää, vaan ei meille taaskaan edes sade yltänyt.

Virittelin riistakamerankin pitkästä aikaa kytikseen. Oli äsken 25 kuvaa joko tyhjästä pihatiestä tai koirasta tai kuopuksesta pesemässä pyörää. Oon istunu taas melkein koko päivän ulkona lukemassa kuningatar Victorian vanhan elämäkerran uusintapainosta, ihan kiintoisa vaikka paikoin pitkäpiimäinen, ja tarinakin on pääpiirteittäin jo ennestään tuttu.

Nää kuninkaallisten elämäkerrat saa mut aina plaraamaan Wikipedian tietoja ko. hahmoista ja niiden sukulaisista. En tienny että sekä Ruotsin että Norjan kuninkaiden sekä Tanskan kuningattaren isoäidin isoäiti on kuningatar Viktoria, ja että Tanskan kuningatar Margareeta on Ruotsin Kaarle Kustaan serkku. Nyt tiiän. Ja tekis mieli tietää lisää, vaikka tiedän että unohdan kuitenkin kaiken. Sen tiesin, että Britannian Elisabethin isoisän isoäiti se on.

Sitähän ei tiedä, miten siellä on huseerattu pitkin ja poikin, varsinkin aikaisemmin. Kun kattoo näitäkin kahta miestä, niin helposti pitäs kyllä sukulaisina naaman perusteella:

Kuitenkin toinen on Windsoreja, toinen Bernadotten sukua. Kyseinen Bernadotte sitten nai Victorian lapsenlapsen, että olivat kyllä ihan niinsanotusti naimanaamat. Nykyinen Ruotsin kuningas onkin sitten (valitettavasti) perinyt naamansa äidiltään. Tai keneltä lienee, ei ainakaan isältään tai isoisältään (kuvassa).

Jotain pientä välillä saan onneksi tehtyäkin, ettei päivät mee pihalla lukiessa vallan. Siivosin vaatekaappia ja keksin sinne sellasen patentin, mikä estää Elfa-korihyllyjen telinettä leviämästä ja irtoamasta liitoskappaleistaan niin että korit putoo. Ei tarvinnu ku käydä sahaamassa sopiva pätkä kakkoskakkosta ja tunkea se hyllytelineen ja seinän viereen. Ei mikään estetiikan riemuvoitto, mutta johan pysyy. Se on ollu mulle ainainen raivon asia, nyt kun sais vielä sille toiselle puolelle tehtyä saman, siellä on tuplaten enemmän korihyllyjä.

Äsken pihalla oli jo sen verran viileää, että sain viimein raivattua ne vatut, mitkä on mun silmää häirinneet pitkin kesää. Ja kasvaneet kovin. Sellasta sormenpaksuista vartta tämänkesäisissä! Joo, saishan sieltä poimittua jossain vaiheessa enskesänä ehkä vattuja, mutta ei oo sen väärti. Leviää ihan käsittämättömästi sekin.

Nyt ei onneksi oo ollu hyttysiä juurikaan, eikä edes paarmoja mejän pihalla. Metsässä paarmat kyllä rellestää. Ja varjossa ei oo ees liian kuuma. Kun vielä sais uimaan lähdettyä...