Pilaantunutta lihaa ja ilotulia

Hui kun oli auto jäässä tänä aamuna! Lämmityspistokkeen suojakansikin piti ensin sulattaa, että sai auton piuhan nokkaan. Tuulilasinpyyhkijöiden päälle piti kaataa lasolia, että sai ne irti lasista. Mutta silti tykkään enemmän pikkupakkasesta kuin vesikelistä.

Oon laittanu linnuille yhden ruoka-automaatillisen kauraa ihan eri suunnalle pihaa, saunan kulmalle. Kyllä siitä näky kelvanneen, vaikka kaura on ollu huonostimaistuvaa viime vuosina. Ajattelin, että se automaatti kestää sitten kauan ilman täyttöä, kun on kauempana ruokavarastosta. Ehkä näin syksyllä vielä maistuu, mutta talvella sit menee paremmin tuo rasvaisempi muona. Pistin aamulla yhtä sun toista tarjolle ruokintahäkin ulkopuolelle, ja siinä kävi kaksi närheä, kaksi harakkaa ja naakkoja. Närhi väisti naakkaa ja harakkaa, naakka väisti harakkaa ja harakka ei väistäny ketään.

Eilen oli harakoilla oikein kunnon herkut, kun kanasuikalepaketti oli menny vanhaksi jääkaapissa, ja vein niille. Huis hais oli kaikki poissa. Toivon vaan, että eivät käyneet kätkemässä niitä meidän pihalle, kun koirathan kyllä ne haistaa ja syö. Menee maha kuralle. Mutta eipä tullu ruokahävikkiä siitäkään.

Eilen mies keksi yhtäkkiä illalla, että nyt kun lähikaupungissa alkaa joku tapahtumaviikko (tai mikä lie ajanjakso), että onko avajaisissa jotain erikoista, ja kun oli ilotulia luvassa niin lähdettiin sinne. Ilotulituksen jälkeen ihmiset lähti pois ja kuoro jäi yksin laulamaan. Ei kannata laittaa ilotulia kuin loppuun, koska sitä varten ihmiset sinne tulee, ei kuorolaulua varten. Siellä oli lunta muuten enemmän kuin meillä.

Kansalaisopiston lasku tuli, normaalihinnalla. Nyt uskaltauduin ottamaan yhteyttä sähköpostitse laskussa mainittuun henkilöön (tiedustelut: se ja se) ja sieltä tuli heti automaattinen vastaus että älä multa kysele, kysy tältä tai tältä. No lähetin meilin edelleen sitten tälle ja tälle. Niin heti tänäaamuna ennen ysiä tuli jo soitto, että homma ok, maksa vaan vähemmän! Kiittelin kovasti nopeasta vastauksesta. Mukavaa että hoitui noin. Usein joutuu vääntään paljon enemmän asioiden kanssa.

Mikä on merkillistä, niin herkkulakon loppuessa mun paino yhtäkkiä laskikin. No heitteleehän se paino, mutta luulen, että syön sitten enemmän kaikkee muuta, kun tiedän ettei voi syödä herkkuja. Psykologinen juttu. Mutta naamasta näkee taas, että on sokeria syöty...

Nyt en oikein tiedä, menisinkö nukkumaan vai lenkille.