Hyi Suomen loppuvuotta!

 Perjantaina oli talvi. 

Nyt on taas syksy.

Hyi miten ankeaa. Just se eniten vihaamani aika vuodesta. Jos olisin rikas, mulla olis se mökki Lapissa ja olisin siellä. Tai sitten Sardiniassa. 

Oli sitten mun elämäni ensimmäinen isätön isänpäivä. Toki ajattelin isää, mutta ei se orpous nyt niin kamalaa ollu. Onhan se ollu jo niin kauan pois mun jokapäiväisestä elämästä, noin niinkuin fyysisesti, että ei sen olemattomuutta edes silleen tajua. Kun se on aina ollut olemassa jossain kaukana. Tytöt osti mun vinkistä parturilahjakortin isälleen, se oli kovin mielissään. Ja lapset mielissään siitä kun isi ilahtu. Muutoin ei juhlisteltu mitenkään. 

Tänään olis ajomatkan päässä verenluovutus, ja oon saanu siihen jo kaksi kutsua - toisen tänään - mutta en vain ole tarpeeksi hyvässä kunnossa sinne mennäkseni. Koko yön särki päätä, otin migreenilääkkeenkin kahden maissa ja se hieman vaimensi kipua että sain nukuttua, mutta ei poistanu. Viikonloppuna särki vasenta ohimoa, mutta eilenillalla vaihtui oikealle puolelle. Sitten kun aamulla nousin ylös, se yhtäkkiä lähes poistui. Kuitenkin lenkillä se taas tuntui. Ei voi mennä luovuttaan jos särkee päätä tai on lääkkeissä. Ja mua stressaa kun mua kutsutaan ja haluaisin mennä, mutta en voi. 

Viikonloppuna oli taas myrsky vesilasissa, kun apulaisoikeusasiamies muistutti, että koulun yhteistä joulujuhlaa ei saa järjestää joulukirkon yhteydessä, ja jopa fiksuksi kuvitellut poliitikot alkoi märistä että ei saa enää lapset käydä joulukirkossa yhyy. Jo on kummaksi maailma mennyt. Kamala kiire vain myötäillä sitä, mitä luulee kansan tahtovan, viis faktoista. Kyllä laista ollaan niin hyvin olevinaan perillä, kun puhe on kannabiksen käytön rangaistavuuden poistosta, mutta sitten ei yhtään tiedetä mitä laki sanoo, kun tulee kyse koulujen joulujuhlasta. Perinteiden perään itketään, mutta ei meillä ainakaan koulussa ollut ikinä joulukirkkoa. Kirkossa käytiin omalla ajalla ja kuusijuhlat hoidettiin koulun juhlasalissa asianmukaisesti. Tuntuu, että tämä "perinne" on aika vasta ilmaantunut. 

Olen nimittäin kyllä omien lapsieni joulujuhlassa ollut kirkossa. Siellä kiersi oikein kolehtikin, seurakunta kaiketi halusi ottaa kaiken irti siitä, kun kirkko kerrankin oli täynnä. Sama tietysti kauniiden joululaulujen aikana. Enpä olekaan käynyt enää niitä kuuntelemassa, en jaksa sitä jeesustelua mikä siihen oheen tulee. 

Toinen myrsky vesilasissa on Päivi Räsäsen tikunnokkaan nosto. Ymmärrän vielä sen, että tutkitaan onko joku twiitti asiallinen, mutta että kaivellaan jotain vuosien takaisia hihhulikirjoituksia - eiköhän niitä sellasia riitä, jos tonkimaan halutaan ruveta. 

 Tänään oli harmaa ja sumuinen metsä, olihan siellä ihan kiva kävellä mutta jotenkin ei piristänyt niinku monesti tekee. Ei tullu semmosta ulkoilun iloa. Koiratkaan ei oikein tuntunu diggaavan märästä, kylmästä syksyisestä metsästä. Metsäkone näkyy kaatavan puita metsäkauriiden lymymetsästä, saa nähdä muuttavatko jonnekin muualle.