sunnuntai 29. joulukuuta 2019

Lapsuudesta

Eilen illalla oli pakkanen lähellä kymmentä astetta. Kävin pariin otteeseen pihalla koirien kanssa, nuuhkin pakkasilmaa kun se "haisee" erilaiselle. Pakkaselle. Tuli takauma lapsuudesta, sellanen tunnemuisto. Surullinen tunnemuisto. Taas ajattelin, että olen ollut surullinen lapsi. Takauma toisaalta kouluaamusta, kun kävelin aamupimeällä kouluun, ja toisaalta ehkä ilta, kun olen ollu ulkona yksin eikä kotonakaan ole ollu ketään. Kattelen toisten kotoisasti loistavia ikkunoita ja ajattelen, että siellä on ehkä äiti, joka keitti kaakaota lapsille. Mun äiti oli töissä, isä omissa menoissaan ja isosiskot myös.

Toisaalta eilispäivän kimaltavat lumikiteet toi mieleen iloisemman lapsuuden - mulla on ollu ehkä joku rihkamakoru tai roina, jossa on ollu tietynsävyisiä sinisiä lasi"timantteja", joista tykkäsin. Muistan sen aina kun jokin kimaltelee samansävyisenä. Vaaleansininen tai turkoosi. Tietyssä kulmassa aurinkoon nähden ohuesta lumikerroksesta tiellä heijastui ihan kaikkia sateenkaaren värejä.

Isä on myös ollu usein mielessä, ja varmaan tulee olemaankin kun pidän tuota sen takkia. Se vain on niin hyvä näille keleille. Tänäänkin satoi jotain kummallista taivaalta - pakkasta on, mutta ei se ollu lunta, kun se jäi pisaroiksi silmälaseihin, eikä sitä edes nähnyt katulamppuja vasten. Oon sitä mieltä, että säätila vaikuttaa huomattavasti mielialaan, mutta kyllä se on vahvasti muustakin kiinni. Eilen paistoi aurinko, mutta mieli oli harmaa, jalat kipeet ja raskaat ja pää kipee eikä kävelylenkki auringossa piristänyt yhtään. Tänään taas lähdin aamuhämärissä, taivaalta satoi jotain ja tuuli navakasti, mutta jalat oli kevyet ja mielikin parempi.

Nyt en oo yöllä ollu kovin innovatiivinen, mutta viime yönä olin Lontoossa, menossa bussilla johonki Elisabetin linnoista, kun se oli rahapulassaan avannut linnan yleiseen majoituskäyttöön. Ja toisessa unessa mulla oli aika röntgeniin, mutta myöhästyin siitä kerta toisensa jälkeen.

Jouluruuat (lukuunottamatta muun perheen kinkkua, jota on vielä palanen jäljellä) on syöty, ehdotin miehelle josko mentäs tänään jonnekin pizzalle tai muulle ulkoruualle. Kuulosti suostuvaiselta. Sushikin maittais. Kuulemma on sushien myötä lapamadotkin lisääntyneet ihmisillä. Herkullista.

Toin isän jäämistöstä myös yhden lintulaudan, siinä on ollu pähkinämurskaa mutta ihmettelin, kun ei oo tyhjentynyt. Tutkin sitä äsken, ja se on ihan jäässä! Ei lintulautoja oo sovellettu nykyajan talviin, kun vettä sataa alvariinsa. Pitäs olla kouruna joku tiheäsilmäinen verkko tai jotain. Sekin saattas kyllä jäätyä sopivissa olosuhteissa. Nyt se on sulamassa, mutta johan sitä taas jotain märkää sataa, ennusteen mukaan seuraava pakkanen on tiistaina.
Eilen.

10 kommenttia:

  1. Meillä oli ihan viisitoista astetta pakkasta eilen ja tuntui kyllä äkkiseltään aika kylmältä. Tuulikin vielä. Mutta nyt on taas plussaa luvattu ... on vaihtelevat kelit.

    Mulla on ihan pieni nokare punajuuripaistosta jouluta, ja tänään syön sen toisen uuniruoan ja vuoan lisänä. Sitten voikin siirtyä salaattilinjalle ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Salaatti kyllä alkaa tuntua vaihteeksi ihan houkuttelevalta...

      Poista
  2. Hah, se oli unessasi varmaaan Windsorin linna, noin 30 km Lontoosta. Kuningaar pitää sitä pääsiäisen tienoilla muutaman viikon virka-asuntonaan. Yleisöllä on pääsy sinne, olen parikin kertaa käynyt. Komea puistokin siellä on. Mutta ei sentään yöpyä saanut :)

    Jouluruokia on vielä reilusti, pakkasesta vähitellen syödään. Välipäivinä on kevennetty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo niillähän on kyllä niitä linnoja ja asuntoja, hyvin joutais joku matkailumajaksi!

      Poista
  3. Meilläkin on pari lintujen ruokintalaitetta jäässä, en ryhtynyt sulattelemaan, kun keli on taas lämpenemässä. Kaksi laitetta toimii moitteettomasti ja rasvapötkylä houkuttelee lintuja mahdottomasti. Kävin lisäämässä jäätyneiden laitteiden suuaukoille pähkinöitä, samoin omenapuun oksien haaroihin sekä koivupöllin päälle. Vieraita on riittänyt :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuosta ei valu vedet näköjään ollenkaan pois, koko alaosa oli semmosta pähkinäpuuroa. Ei mitään valu ulos niistä rei'istä. Täytynee ruveta unissa keksimään parempia lintulautapatentteja seuraavaksi :)

      Poista
    2. Erinomainen uranavaus heti kättelyssä! :-) Jään odottamaan unien kehittymistä. Jos ei unien puolella onnistu, täytynee sinun ryhtyä käyttämään valveaikaasi tuohon. Jos keksit hyvän ratkaisun, olen ensimmäisenä jonossa.

      Poista
  4. Se on kyllä jännä, miten tuo tuoksumuisti toimii. Itselläni se on ainakin todella vahva ja tulee mitä erilaisempia tilanteita ja hetkiä mieleen ihan lapsuudesta saakka, kun jotain tuoksuttelee.
    Pakkasilmalla on tosiaan ihan omanlainen ominaistuoksunsa. Me emme ihan päässeet sitä Suomessa nuuskuttelemaan. Mutta olihan ihanaa, että saatiin lunta! Ja just se pari astetta miinuksella, että lumi pysyi maassa.

    Vai Lontoossa matkailit viime yönä. Olisit voinut aikaistaa matkaasi parilla viikolla ja lähteä Susannen ja mun naistenreissulle. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No teidän kanssa olis varmaan ollu mukavampaa, unessa mun edessä bussissa istui tummaihoinen vanhempi mies ja kuorsasi kamalasti, eikä hiljentynyt vaikka tönin. Olisin halunnut kuulla ne kauniit kirkonkellot, jotka just soi ohittamassamme kirkossa. Heräsin sitten kohta ja mieshän se vieressä kuorsas, pilas mun unen :D

      Mie rakastan esimerkiksi valkoapilan tuoksua, kun se tuo mieleen mummolan kesät... ja kannusruohon tuoksu tuo mieleen auringonpaisteiset päivät kotipihalla.

      Poista

Omituinen höpöttäjä

 Monesti on tehnyt mieli kirjoitella tänne, mutta en ole jaksanut. Ja pääkin on usein aivan tyhjä omista ajatuksista - mutta jos sitä ei täy...