Ei hyvä

Tänä aamuna herätessä ja portaita alas kävellessä tuntui, kuin minut olis hakattu. En kyllä tiedä, miltä sellainen tuntuu, kun ei mua onneksi oo koskaan hakattu, mutta selkä ja pallea/ylävatsa ja jalat oli ja on kipeet omituisesti. Eilinen oli kyllä kamala päivä, kärvistelin päänsäryssä ja käsikauppalääkkeiden aiheuttamassa väsymyksessä ja huuruissa iltapäivään, ennenkuin totesin että on pakko ottaa murunen migreenilääkettä. Loppupäivä menikin sitten sen haittavaikutuksista kärsiessä. Tai kyllä se onneksi iltaan mennessä helpotti, mutta pilalla oli koko päivä. Menkatkin kyllä alkoi, olen ollu huomaavinani että siihen ajankohtaan liittyy ehkä migreeni. Täytyy seurata nyt, kun on se päänsärkypäiväkirjakin.

Esikoisen Hesanreissu meni hyvin ja hienosti, turhaan me täällä hermoiltiin. Kuopus lupas hakee sen aamuyöllä junalta, mutta sit se oliki väsyny ja mie taas olin pirtee, valvonu yhdestä asti ja miehelläkin oli herätys vähän väliä yöllä, että se oli tilanteen tasalla. Ai kuinka niin ollaan ylihuolehtivaisia??! Hysteerisiä suorastaan. Eli mie sen sitten hain sieltä asemalta. Onneksi samaan aikaan kurvas vartijoiden autokin siihen, varmaan just siks ku ns. viimeinen juoppojuna tuli asemalle. Tuumasinkin tytöille, että tulin oikein vartijoiden kanssa sua hakemaan.

Sit kävin kaverin luona syömässä jätskiä ja mutakakkua, kuin en olisi laihdutuskuuria ajatellutkaan.

Tänään pitäs ilman seljetä aurinkoiseksi, saa nähdä. Onhan se kiva, että edes aurinkoa, kun ei pakkasta eikä lunta. Viikonlopuksi on suunnitteilla reissu vähän pohjoisemmas, jonne vielä vähän aikaa sitten luvattiin lunta, mutta ei luvata enää. Pientä pakkasta kuiten.

En jotenkin jaksa ollenkaan nyt. Onneksi kuopus on täällä mun kaverina ja ehdotti että ajetaan autolla kävelyreissulle jonnekin vähän kauemmas. Sit vois ehkä käydä kirjastossakin.