maanantai 23. tammikuuta 2017

Kaihomielellä

Tänä aamuna heräsin unesta, joka jätti minut niin haikeaan mielentilaan, että oikein itkut tirautin. Siinä katselin videota, jossa elettiin 25-30 vuotta sitten ollutta aikaa. Päälläni oli punaisen ja vihreän kirjava villapaitani, ja juttelin ensin äidilleni, sitten kellistyin sängylle ja lauloin kainalossani olevalle koiralleni - siihen aikaan minulla oli lakelandinterrieri. Taustalla näkyi kapeista, tummista, lakatuista paneeleista tehty seinä, jonkalaisia oli ennen esim. saunatiloissa ja kuistien seinissä. Lauloin jotain lastenlaulun tapaista, jonka viimeiset sanat oli "... ja rakastan." Laulu oli jokin, jota ei ehkä ole edes olemassa, mutta se ei estänyt sitä jäämästä päähän soimaan. Mietin unessa sitä videota katsellessani, että miksen enää nykyisin laula, mutta sehän johtuu tietenkin siitä, että aina tulee joltain kommenttia että "hilijaa". Ja samalla lailla kuin ruumiillinenkin voima, tuntuu myös lauluääni häviävän, kun sitä ei käytä.

Kuvasin albumista teillekin näytiksi, mistä koirasta oli kyse:
Kukkaseppelekuva on varmaan ollu mun muinaisessa blogissa ennenkin. Olin äitin kanssa käymässä jossain Pakilassa siirtolapuutarhassa, äitillä oli siellä jonkun toisen tyypin kans palsta. Takana näkyy mustat pilvet, jotka päästi hurjan sateen valloilleen just, kun oltiin päästy bussiin. Oikeanpuoleinen kuva on Suomenlinnasta, oon laihassa kunnossa erittäin stressaavan työpaikan jättämisen jälkeen. Siksi kehtasin sen tänne laittaakin :)

Autossa alkoi nyt palaa moottorin häiriövalo. Katsastuksessahan todettiin jo lambda-anturin vaihtotarve, en tiedä indikoiko tuo valo sen vikaa vai onko moottorissa vielä jotain muutakin vikaa. Ei nimittäin mene sitten katsastuksesta läpi sen valon kanssa. Torstaina on aika korjaamolle. Uudet renkaat pitää myös hommata, ja mies vähän ihmetteli, että miten renkaatkin voi olla hylkäävä virhe. Jos olis viety kesärenkailla, niin olis menny läpi?! Eikä ollu kyse urasyvyydestä, vaan siitä, että nastojen määrä eri puolilla oli epätasapainossa. Puolivitsillä heitinkin miehelle, että jos nypitään nastoja pois toiseltakin puolelta, niin sittenhän ne on tasapainossa. Mikä hitto sitten lie vienyt nastat toiselta puolelta - ei mulla oo tapana ees suditella. Ja sekin on kumma, että jarrut laahaa, kun ne nimenomaan on uusittu kertaalleen mun omistusaikana. Olisko niissäkin vain ollu joku väliaikainen jumi, kun tulee aika paljon moottorilla jarruteltua ettei aina sitä jarrua ees käyttele.

Miehellä on niin kauhea ihottuma lehahtanut taas ympäri vartaloa, että se sai saikkua ja kolmensorttista lääkettä. Töissä kun joutuu ramppaamaan sisään ja ulos ja sisällä tulee talvikamppeissa hiki ja se pahentaa ihottumaa ja sen kutinaa. Se lähti kuskin hommiin hakeen apiketta sairaalasta. Toinen tyttö tutustuu kouluihin tänään ja toisella alkoi työelämääntutustumisjakso. Mie kärsin sisäsyntyisestä ahistuksesta ja itkutuksesta, mutta olen tyytyväinen että saan olla täällä yksin. Jotenkin pää pysyy paremmin kasassa kun ei ole muita. Oon alkanu olla ihan huolissani päästäni ja muististani, mutta eilenillalla kun puhuin siitä saunassa miehelle, se sano että vielä menee ihan normaalin piikkiin. Kaipa se huomaa, jos alan mennä ihan sekaisin. Jos asuisin yksin, niin ei olis kukaan sanomassa että nyt hoitoon.

Voi olla että menee ulkolämpötila nollaan - jos menee, meen tekeen jotain lumilyhtyä tai -ukkoa. Eilen kävin saunasta hangessa, mutta vissiin osuin johonki koiranpissaan...

8 kommenttia:

  1. Onpa söpö koira!

    Voi itku sitä autoa. Minulla on koko ajan kanssa pelko per****, että auto hajoaa. Korjaaja jo viime kesänä varoitti.

    Täällä on jo nollassa ja äsken satoi räntää :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No räntää mie en huoli!
      Mun auto on ollu kyllä tähän asti aika hyvä, että olihan se odotettavissa...

      Poista
  2. Voi mikä uni ja koira <3

    Ja auto, oon kuullut jollekin muullekin käyneen niin, että jopa suht uudehkoilla talvirenkailla ovat nasauttaneet katsastuksen epätasapainoisiin nastoihin. Wtf...

    Jarrujen kanssa kannattaa välillä tehdä tiukkoja jarrutuksia, että pysyy kunnossa, ei ruostu eikä laahaile. Siis vaikka oma ajotyyli olis sellainen, että ei juuri tarvitse jarrutella, niin kannattaa vaikka omassa pihassa välillä vetää liinat kiinni. Näin on mua autonkorjaaja neuvonut. Hyvin toimi, koska yli 10 vee kesti jarrut uusimatta noilla ohjeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä outo homma noiden nastojen kanssa... onhan se ymmärrettävää, mutta että hylkäävä virhe... mun (meidän) virhe oli se, ettei tosiaan hoksattu aukoa niitä jarruja. Oon mie niitä polkenu aina välillä (tuossa on hyvä alamäki kotiin tullessa, missä on hyvä polkasta kunnolla ennen pihaan kääntymistä) mutta kyllä tänä talvena on jarrutuspito ollu aika huono. Heti vetää abs:t päälle.

      Poista
  3. Hienot kuvat :) Täällä on kans autoremppaa(ei minulla), mut äijällä, joka liikuttaa minua ja montaa muuta. Huomenna uusitaan yks osa ja vielä kaks kehnoa jää jälelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ylihuomenna päässee mun auto korjaajan pukille. Ahistaa kyllä rahanmeno.

      Poista