Nyt taisi kastepiste olla hollilla, kun koko päivän vyöryili sumuja. Auringosta huolimatta tällasiin varjo- tai puolivarjopaikkoihin jäi häälymään sumulauttoja, ja illalla ne taas kasvoi ja sakeni. Koirilla oli niin paljon virtaa, että päästin ne tuonne vähän juoksemaan, vaikka eipä niillä sitten mihinkään oo kiire, kun irti ovat. Olisin mennyt tuonne metsään, minne traktorinjäljet menee, mutta sieltä kuuluikin melua ja sahan ääniä.
Auringonlaskun jälkeen joelta puski tämän näköistä. Käytiin miehen kanssa kuvailemassa siellä täällä, ja korkeammilta paikoilta tuli ihan hyviä kuvia.
Tuttu emäntä kysyi kaveriksi elukkakuljetukseen Saaren eläinklinikalle, ja mie olin heti valmis vaikka en ensin hieman kryptisestä viestistä oikein ymmärtänytkään. "Saarelle" oli pienellä ja vaikka heti lupauduinkin niin hetken aikaa kelasin, että miksi keskellä talvea pitää otus jonnekin saarelle viedä, ennenkuin muistin, että Saarella on eläinlääkäriopiskelijoita ja yliopistollinen eläinsairaala. Olihan se reissu, jonkalaisia harvemmin tulee tehtyä... kamera jäi taskuun, ja ikuistin sillä vehkeen, jota myös harvemmin näkee:
Siihen menee sonni pukille ja siltä otetaan siemenet talteen. Lattialla näkyy tekovasikka, jolla ilmeisesti harjoitellaan synnytysvaikeuksien hoitamista. Ehkä tuota "pukkia" käytetään siihenkin tarkoitukseen, vaikka reikä on kyllä huomattavasti väljempi kuin luonnossa...
Puoli tuntia sitten näkyi kaistale taivasta taivaanrannassa pilvien alla, toivoin että olis menossa pilvet pois ja hieno auringonnousu, mutta nyt on taivaan pilvet yhtyneet maan pilviin eli niihin sumuihin, ja on tasaisen harmaata. Ehkä kuitenkin syön aamiaista ja lähden ulos. Ennusteessa pieni lumisade ja sitten puolipilvistä ja jopa ihan aurinkoista päivällä. Pilvianimaatiosta kyllä olen näkevinäni, että aika nopeasti tulee suorareunainen uusi pilvirintama tännepäin.
Kyllä se tästä taas lähtee. Lähtis vaan tuo päänsärkykin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Omituinen höpöttäjä
Monesti on tehnyt mieli kirjoitella tänne, mutta en ole jaksanut. Ja pääkin on usein aivan tyhjä omista ajatuksista - mutta jos sitä ei täy...
-
21. anniversary Tänään on 21. hääpäivä. Muistan, kun täytin 21 vuotta - silloin tuntui takana olevan ihmisikä, mutta ei tämä viimeisin...
-
Otsikon lausahdus on esikoiselta, kun se kuunteli mun peppurointia yrittäessäni tehdä paarmankarkotinta. Tuntuu että mikään ei pysy käsissä...
-
Tänään tulee lapset kotiin! Toinen on keleistä huolimatta saanut naamansa poltettua. Täällä oli tosiaan maanantaina peräti 27 astetta lämmin...

Hmm, no enpä totisesti ole tuollaista ennen nähnyt - ja tarkoitan nyt tuota sonnien Barbaraa - enkä tiennyt sellaisia edes olevankaan. Aina oppii uutta ;-)
VastaaPoistaMulla onkin tosi opettavainen blogi :P
PoistaJuu, uusi ja ennennäkömätön on toi sonnin...mikälie nimeltään. :)
VastaaPoistaMeillä oli eilen ihan samanlainen keli, sumua siellä täällä, ja sama näkyy jatkuvan tänäänkin. Jotenkin niin alakuloista.
Juu ei näkyny pilkahdustakaan auringosta, tasaisen harmaata. Pihabongasin aamulla enkä mennykään ulos, ja särkykin äityi migreeniksi. Lenkki vieläkin tekemättä.
PoistaEn ole minäkään tuollaista tekolehmää tiennyt olevan :)
VastaaPoistaMeillä on sumun jälkeen nautittu auringosta sekä eilen että tänään.
Mie oon nähny tuontapaisen Kaarinan sonniasemalla 80-luvulla - siellä oli sentään niitä sonnejakin, ja paljon!
PoistaMeille asti ei aurinkoa riittänyt tänään.
Jännästi täälläki aaltoili yks päivä nuo sumulautat jokien päällä, eikä ollu plussan puolellakaan.
VastaaPoistaMeillä ainakin oli se kastepiste miinus kolme ja risat, sen verran kuitenkin lämmintä, ettei vesihöyry heti jäätynyt. Sitten on ollukin taas plussan puolella...
Poista