torstai 12. tammikuuta 2017

Pastakeittoa ja pahaa hajua

Inha myrsky ollu, tuuli kuskas lumitornadoja avoimilla paikoilla ja heitteli roskaa ja tavaroita, heilutteli autoa vaikka vain vähän ajelin. Ja liukasta oli. Onneksi ei tarvinnu pitkälle ajaa. Onneksi ei tarvi lähteä aamuisin säässä kuin säässä töihin.

Soitin terveyskeskukseen. Ei oo tuota rahaa yhtään liikaa, niin keskustelin mahdollisuudesta saada se mammografialähete sitä kautta. Kun sieltähän mie ensiksi apua hain, mutta unohtivat minut. Olin oikeasti ollu jossain jonossa, josta olin vain pudonnut - liekö siinä listassa sellainen kätevä eläkeläisen kokoinen aukko, mistä b-luokan kansalaiset luiskahtaa pois... vieläkin se hoitaja intti siitä että arpikudosta, mutta lääkäri lupas harkita asiaa kunhan saa kopiot siitä yksityislääkärin lähetteestä. Ilmeisesti täytyy varmistaa, että asiantuntija on todellakin suositellut sitä mammografiaa, eikä oo vaan mun yritys huijata.

Eilen lueskelin kirjaa sohvannurkassa, pyykkikone mylläs pyykkiä, tytär puuhaili pastakeittoa keittiössä ja toinen tytär katteli telkkaa, mies tietokonetta, ja yhtäkkiä tulin tietoiseksi kaikesta siitä. Laskin oikein kirjan kädestäni ja elin sitä hetkeä. Olin niin tyytyväinen siinä, koirat sylissä ja rakas perhe lähellä, kaikki sopuisasti läsnä, vaikka omia puuhaillen. Oli hyvä.

Tänään taistelin lämmittimen kanssa, se savusi ja kärysi pahalle ja mie tuuletin. Joku sitä pänni huolella. Ajattelin, että hyvä kun ei ollu nyt niitä pakkasia, kun piti pitää kaikkia läpiä auki pitkän aikaa, ja silti vieläkin tuntuu haju.

Leivoin pitkästä aikaa vehnäsämpyliä yhden pellillisen, ja kuulemma hyviä ovat. Vehnättömiä tein myös. Ristikkoperunoita ja kananuggetteja ja wokkivihanneksia.

Tähän on tultu. Ei oo paljoo muuta kirjoittamista kuin sää ja päivän ruoka.

14 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Se oli jännä humaus. Yleensä sitä on vaan omassa kuplassa ja tuolla hetkellä se kupla puhkesi ja olin vähän aikaa yhtä lähimaailmankaikkeuteni kanssa :)

      Poista
  2. Kaikki on hyvin juuri nyt - hetki on hieno!

    Toivottavasti saat lähetteen mammografiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon niin. Ja toivon, että pääsen autolla perille ja pois, kun lähden tänään viemään papereita sinne sumpputerveyskeskukseen...

      Poista
  3. Hyvin Sulla menee oikein hyvin. Perhe on tärkee. Minulla on nyt itseni lisäksi toinen, mutta se nukkuu. Siitäkin oon hyvilläni.

    VastaaPoista
  4. Joskus tulee tuollaisia havahtumisia ja läsnäolon hetkiä - se onnentunne on ihana!

    Onhan se jokapäiväinen miettiminen, että mitäs tänään syötäis. Välillä keksii helpommalla ja välillä pää kumisee tyhjyyttään. Mulla on tälle iltapäivälle jo suunnitelma ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kun meilläkin on aina vaan vaikeampaa. Eilen selvisi, että ristikkoperunatkaan ei enää kelpaa kaikille. Yks ei syö makkaraa ja kokolihaa, yks ei huoli kasvisruuista tai pottumuusista, yks ei voi syödä mitään missä on kananmunaa eikä tykkää laatikkoruuista eikä useimmista keitoistakaan, yks ei syö kaalia, herneitä, papuja eikä vehnää...

      Poista
    2. Uuh, on sulla palapeli noiden ruokien kanssa! Meillä on tänään toista sellaista ruokaa joka kelpaa molemmille ilman että kummaltakaan puolelta pöytää kuuluu nurinaa. Ihan kahden ruoan repertuaarilla ei viitsis mennä...

      Poista
    3. Ei me voida koskaan mennä yhdessä ravintolaankaan syömään, tytöt ei misofonisena voi syödä isänsä kanssa samassa pöydässä eikä edes löydetä paikkaa, missä tarjottas kaikille mieluisaa ruokaa...

      Poista
    4. Tuosta misofoniasta; mua itseä häiritsee syömisäänet ja lisäksi esmes yhden työkaverin kauhean raskas hengitys. Tosi vaikeata olla sen kanssa joskus samassa tilassa.

      Poista
    5. Niin, siinä ei sit pysty keskittyyn mihinkään kun kuuntelee vaan sitä suhinaa ja pihinää... mies ei yhtään ymmärrä moista ääniherkkyyttä, ja se pitää tosiaan niitä kovia hengitysääniäkin - miten voi antaa nenänsä vinkua joka hengenvedolla tekemättä sille mitään???!!

      Poista
  5. Hienoja oivallus hetkiä, kun on koko perhe koolla ja kaikki hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se hyvä, että sen edes joskus huomaa!

      Poista