Kiteistä vettä

Lumi on koittanu peittää jäälyhtyä, sitä on saanu olla kaivamassa esiin useamman kerran. Just kävin sammuttamassa 95 tunnin öljykynttilän sieltä sisältä päiväksi, samalla kun jälleen kerran siivosin auran jättämän vallin. Lapiolla tällä kertaa. Eilenkin tuli tehtyä lapiohommia, ja sen huomas lihaksissa kun nyt tarttui toimeen.

Oon muun muassa tehny tuollaisen "pissipolun" koirille, jos ne kävis tekeen keltaiset plänttinsä sinne vähän syrjemmäs mieluummin kuin kulkupoluille, kun nehän ei mielellään umpihankeen lähe lyhyine koipineen. Kuka nyt haluais kyykistyä paikassa, missä lumi ottaa pyllyyn kiinni. Sit miehen kans lapioitiin pressutallin sivut vähän lumettomammaksi, että mahtuu taas pudotteleen katolta lumia pois. Huomenna pitäs tulla taas lisää.

Eilen piristyin kun kävin siellä lenkillä, ja melkein valokin pilvien raosta pilkahti.

Tuolla talon katon yläpuolella näkyi viuru. Oli niin mukavan lämmin ilma, kun on ollu tiukkaa pakkasta monena päivänä. Lenkkireitit on vaan kutistunu ja vähentyny, pikkutiet ja polut on ummessa. Kyllä mie kävelisin vähän lumisempaa tietäkin, mutta koirat niine koipineen ei. Tuskin nauttivat siitä, kun loikkivat mun takana jalanjäljestä toiseen. Hajutkin on peitossa, eikä niitä juuri olekaan kun muut koirat ei oo kulkenu. Täältä muutti yks koiranomistaja pois syksyllä, ja oon miettiny, että sekö se oli, joka niitä polkuja auki piti, kun ne nyt on ihan lumessa.

Eilenillalla sängyssä, miehen korahtelua kuunnellessa mietin, että onneksi on saanu nukuttua yöt suht hyvin, vaikka illalla onkin usein vaikea saada unta, niin enkös sitten yöllä valvonut taas kahden maissa. Kipulääkekin oli lakannut jo siihen mennessä vaikuttamasta, olkapää oli hankala ja se jalkakin, minkä eilen kopsautin oveen. Se oli se sama varvas, jonka mie mursin syksyllä siskon taloyhtiön saunan kynnykseen ja kohta uudelleen kotona. Ja nyt taas kolahti siihen, en usko että mitään murtui, mutta varmaan vanhat vauriot liikahti. Ja minkä takia: koira halusi sohvan alta roskan, joka tuoksui syötävälle. Muovisen kääreen, joka oli sinne joutunut.

Heräsin sellasesta unesta, jossa olin taas eksän kanssa. Kyllä oli ahdistavaa.

Ja ahdistuksesta puheenollen; mulle on tullu viime päivinä sellasia nopeasti ohimeneviä olotiloja, jolloin tuntuu että ei saa ilmaa ja päässä humahtaa. Rinnasta puristaa. Täytyy haukkoa ilmaa ja vähän huimaakin ja kylmä hiki kihoaa pintaan. Liekö jotain vaihdevuosioireita nekin. Pelottavia. Ottaisin mieluummin ihan tavalliset kuumat aallot.

Mutta kyllä niin kivasti linnut laulelee jo :)