Mallikuvausta ja ketoosia

Nonni, nyt on ensvuoden kalenteritkin ostettu :) Sekä seinätasku että mun lenkki- ynnämuukirja. Ja kyniäkin siihen oheen. En malta odottaa että vuosi vaihtuu! Mutta tiedän innon lössähtävän melko pian heti sen jälkeen.

Tilasin parikymmentä joulukorttiakin, lehmäaiheista, oikein lehmätaiteilijalta itseltään. Tuleepahan mun näköiset joulutervehdykset. Mies saa omille sukulaisilleen ostaa jotain muuta, jos ei halua lehmiä niille, mutta eipä se tähänkään asti ole välittänyt joulukorteista pätkääkään. 

Käytiin tosiaan illalla kaupungilla, olin assistenttina ja takinpitelijänä kun mies kuvasi tyttöä, jolla oli tietysti äidin mielestä ihan liian vähän päällä. Mutta en sanonu mitään :)

Otin mieki pari kuvaa, kun näytti niin kivalta. Ihmiset tuijotti, mie jo tytölle sanoinkin, että nyt ne luulee että oot joku julkkis ja kohta on paparazzit kannoilla. Nuorten miesten päät varsinkin kääntyili. 

Sitten istuskelin sivummalla ja luulin olevani kuva-alueen ulkopuolella, mutta niin vain päädyin kuvaan...

Mutta lämmitinpä pyöränpakkaria, kun seuraavat kuvat otettiin siinä. Mulla on Maaritin kutoma pääkallohuivi harteilla :) ja isän takki ♥.

Pitsisukka ei edisty. 

Koira haisi tänäaamuna ihan ketoosille, koitin googlata asiaa mutten löytäny ku sokeritautijuttua. Ei tuo koira kuitenkaan juo tavallista enempää. Eikä myöskään ole raakaruokadieetillä. Ja oli syöny aamiaisenkin jo. 

Oon ruvennu unohteleen sellasia aika oleellisia juttuja, kuin seuraavan päivän ruuan ostaminen. Eilenkään en kaupassa ajatustakaan suonut sille, mitä tänään tekisin ruuaksi. Ostettiin vaan ns. hyvää. Usein ostan leipää ja maitoa ja leivänpäällistä ja kahvia ja mitä nyt tartteekin, mutta en ruokaa. Sitten pitää kaivella pakastimesta jotain kalapuikkoja, kun ei oo muuta. Mutta onpahan edes niitä. Ennenkuin unohdan ostaa niitäkin varastoon... Toissapäivänä tytär sentään muistutti ruuasta kaupassa.

Tästäkö se alkaa, vai onko se alkanut jo kauan sitten?