Kuopuksen piti tänään lainata autoa, mutta se menikin isänsä kyydillä aamulla, joten sain ite käyttää autoa vuoden viimeisessä joogassa käydessäni. Siellä oli pitkä loppurentoutus, ja yks sun toinen alko nukkuun. Ite en voi niin paljoa rentoutua, koska kuorsaan heti. Se on kyllä viheliäinen vaiva. Oon kateellinen ihmisille, jotka osaa nukkua kuorsaamatta...
Ihanat aurinkoiset päivät on nyt taas vähäksi aikaa ohi. Kura lentää teillä ja lumi hupenee.
Tuli tyhjyys kun Navettasuora360 loppui. Vielä se järjesti jänniä hetkiä loppupuolella, kun ummessaolevien ja muiden välillä oleva portti aukes ja eläimet sekoittu. Jotku umpilaiset juoksi siellä riemuisasti edestakaisin, ja umpipuolella riekku kiimaiset lehmät välillä päällekkäin.
Syön kuin sika. Nyt jo. Ja joulu on vasta tulossa. En tajua miks mulla on koko ajan nälkä. Jos ihmisen suolisto vaatii sen muutaman tunnin lepoajan yöllä (tai kerran vuorokaudessa) niin miksi hiiessä se silti lähettää nälkäsignaaleja pitkin yötä? Ja sitten ei saa unta ku mahaan sattuu ja joutuu valvoon sen takia. Tosi älykästä suunnittelua.
ei minulle, mutta isälle tuli perintöä aikoja sitten juuri tuolla tavalla. Parkkimaksut asianajajan toimiston edessä (tai missä ne perut nyt ikinä käsiteltiinkään) olivat enempi kuin itse perintö, mutta oli kuulemma ollut mukavaa tavata etäsukulaisia.
VastaaPoistaMun ei onneksi tarvinnu lähtee paikalle, kun se on Rovaniemellä asti ja perilliset hajallaan ympäri Suomen... mutta joo, olis se ollu kiva tavata etenkin ne serkut, joiden olemassaolosta ei oo ees ollu tietonen :)
PoistaMä kornahdan heti kun edes meinaan nukahtaa. Ei voi mitään. Kissat ehkä aattelee, että toi iso kissa kehrää kans?!?
VastaaPoistaMie luulen, että meillä koirat ei viittis kuunnella mun kuorsausta; usein, kun nukahdan koira kainalossa, havahdun hyvin nopeasti siihen, että se siirtyy jalkopäähän nukkumaan. Kornahtaminen on hyvä termi :)
PoistaKävi minullekin niin. Isäni sisko kuoli 90-luvun lopulla ilman lapsia ja meitä serkuksia oli perimässä 11 kpl. Jouduin pesänhoitajaksikin. Tiesin kyllä tätini ja kävin häntä auttelemassakin viikottain, mutta en arvannut, ettei ollut testamenttia tehnyt. Yksi serkuksista asuu Australiassa saakka, joten melkoista valtakirjojen postitusta ja muuta. Mökin sitten lunasti yksi pohjoisesta etelään muuttava serkku, joten se sujui hyvin.
VastaaPoistaKura roiskuu, mutta tänään oli mahtava iltarusko. Koko taivaanranta loisti kuin tulipalo.
Mie panin kans merkille, että taivas loisti ihmeen valoisana auringonlaskun jälkeen. Olin just ajelemassa autolla, ja mainitsin asiasta kuopuksellekin. Värejä ei juuri meillä ollut, mutta sitä ihmeellistä valoa. Pihakin näytti ihan oudolta siinä valossa.
PoistaValtakirja sekin vissiin oli, jonka postitin eilen. Eikun toissapäivänä. Meillä on serkuillakin jo lapsia, yksi niistä näyttää olevan pesänhoitajana.
Ei ole tullut perintöä tuntemattomalta sukulaiselta, vaikka muutama vuosi sitten sähköpostilla tuli moneltakin ulkomaankieliseltä asianajajalta viestiä, kuinka kaukainen, todella rikas sukulaiseni on jättänyt minulle ziljoonaomaisuuden. En vakuuttunut, enkä vastannut noihin yhteydenottopyyntöihin.
VastaaPoistaKivaa, että oli muutama päivä valkoista, kuivaa ja valoisaa :-) Nyt jaksaa odotella seuraavaa hyvää jaksoa.
Joo niitä nigerialaisia sukulaisia ja muita on kyllä tarjolla yllin kyllin :)
PoistaMulla tahtoo mieliala heti pudota, kun ilma ei ole mieleinen.
Eipä oo perintöjä tulossa, meillä on niin laaja suku, että kaikille löytyy perijä :)
VastaaPoistaTuo minun setä oli kuulemma aika känkkäränkkä tapaus, ei vissiin kukaan jaksanu sitä niin kauaa katella, että olis perheen perustanu.
Poista