Aina oppii uutta

Olen alkanu tosiaan nauttia joogasta erilailla ja enemmän, kuin ennen. Se on varmaan toisinaan mun viikon kohokohta. Ehkä siihen on syynä se, että meidän ryhmä on pieni ja sympaattinen - isommassa ryhmässä on enemmän epätasaisuutta, hälinää, läheisyyttä, levottomuutta. Vaarana tosin on, että se yhdistetään toisen päiväryhmän kanssa, ja se ei sitten olekaan enää niin kivaa.

Tiistaina pidin ihan vaan sisäpäivän, oli niin inhottava ilma. Ei näyttäny koiria vaivaavan, etteivät päässeet pihaa pidemmälle. Mulla kyllä vaikutti niin, että tuli pääkipu, tosin se saattoi johtua hartioistakin - ne on olleet tässä viime päivinä aivan tolkuttoman jumissa. Oon jumpannu ja hieronu niin, että on ihan arat lihakset, mutta jumia vaan riittää.

Lunta on nyt meilläkin pikkuisen, mutta tänään sataa välillä ihan silkkaa vettä, välillä räntää. Lämpöasteita oli auton mittarissa yks, kun taas kävin autolla kävelemässä :) Pakko yrittää jotenkin motivoida ittiään, vaikka sitten erilaisilla kävelymaastoilla, vaikka tuo vesiräntäsade on toki samanlaista joka paikassa - onneksi osui suht heikon sateen alue kohdalle. Huomiseen asti riittää sitä.

Sainpa viimein luettua sen Homo Sapiens-kirjan (Luotu liikkumaan - miten muuttamamme maailma muuttaa meitä tjsp.) ja olipa pitkäveteinen ja samaa jankkaava. Opin siitä, että pitkän elämän salaisuus on käveleminen. Tai siis terveyden. Tai en ehkä oppinutkaan... ja että yli puolelle keisarileikatuista lapsista tulee astma. Ja että ihmisten keskimääräinen pituus lyheni selvästi, kun siirryttiin metsästäjä-keräilijöistä maanviljelyyn.

Mutta hämmästyttävin asia selvis mulle tänään: lehmien lantaa käytetään lehmien parsikuivikkeena! Hyi olkoon! Mutta niin ne vain tekee; puristaa nesteen pois jätöksistä, kompostoi ja kaiketi jotenkin kuivaavat, ja levittävät takaisin lehmien alle. Luin tutkimustuloksia siitä ja sen bakteeripitoisuudesta. Jotenkin ajatuksena vaan etova...

 Meillä on ollu iso varasto LV-pyykinpesuainetta, ja nyt se varasto loppui. Ostin tarjouksesta kolme pulloa nestemäistä "tavallista" pesuainetta (meillä ei oo käytetty sellasia, ku esikoisen iho on oireillu muista kuin herkän ihon pesuaineista, nyt se ei enää oireile) ja järkytyin siitä hajusteen määrästä. Kuuluisiko sen lisäksi vielä laittaa huuhteluainetta, jossa vasta onkin vahva tuoksu? Sitä tukehduttavaa hajujen sekamelskaa sitten. Ei kiitos. Täytynee palata hajuttomien pariin, jos se vain suinkin kukkarolle sopii. Sekin kummastuttaa, kun astianpesukoneaineissa pitää olla vahvat hajusteet. Kuka niitä siellä tiskikoneessa haistelee?

Loppuun vielä koirakuva, joka ei olekaan mikään söpöilykuva. Piti olla, mutta päättivät sitten molemmat alkaa ravistelemaan juuri sillä hetkellä. Se on kumma, miten ne usein ravistelee samanaikaisesti.