Tammikuun apatiaa voi helpottaa luonnollisin keinoin, sanoi otsikko Ylen uutisissa. Tykkään noista kuvajutuista, joissa rullataan alaspäin ja tekstit tulee ja jatkaa matkaansa. Ajattelin, että josko löytyis mullekin oiva ohje apatian nirvimiseen, mutta kyllä oli taas semmosta tekemällä tehtyä hömppää. Tämäkin:
Tuossa "pöytäasetelmassa" ei ole niin mitään lähimetsästä haettua, ellei sinne ole levinnyt pihasta kasvamaan töyhtöangervo. Oikeasti metsässä ei juuri ole mitään talventörröttäjiä, ei täällä ainakaan. No, ei ole luntakaan, että kyllä mustikan- ja puolukanvarpuja sais, jos niiden keräämiseen ei tarttis maanomistajan lupaa. Apatia olis lievempää, jos olis lunta. Pakkasta on tänään ollu muutama aste. Olis ollu hieno ulkoilukeli, mutta mun päivä meni hissukseen steariinia tuikun päällä sulatellessa ja sitä muotteihin sydänlangan kanssa laitellessa.
Laitoin tuoksuvahaakin osaan sekaan. Jos se sitten tuoksuis. Sellanenhan ei muuten sitten kulu ollenkaan mihinkään, jos sitä vaan kynttilän päällä lämmittää ja silleen tuoksuttelee. Tuo euron satsi, mikä mulla on, kestää varmaan mun loppuelämän. Jos en laita niitä mukaan kun teen kynttilöitä. Voi se tietysti olla, että tuoksuvaikutus vuosien mittaan hälvenee noissakin.
Lux Helsinki oli pettymys. Eka kohde oli Tuomiokirkko, jonka seinään heijastettiin jotain hyvin sekavia kuvia, en saanu niistä tolkkua. Olihan se toki vaikuttava näky pimeydessä.
Kakkoskohde oli sisäpihalla, ja sinne piti jonottaa varmaan yli puoli tuntia. Jos olisin tienny, mihin jonotan, niin olisin kääntynyt pois niin kauan kuin se oli mahdollista. Se oli "silta", jossa roikku punaisessa valossa kylpeviä naruja, joiden läpi piti kävellä. Pidin kättä suun ja nenän edessä koko matkan, voi vain kuvitella mikä rään ja kuolan määrä niissä ihmisten naamoja pyyhkivissä naruissa loppuaikana on, ja sen mukana kirjo kaikenmoisia flunssa-, influenssa- ja mahatautipöpöjä. Hyi olkoon!
Sitten oli sisäpihaesitys, jossa oli jyrinää ja punaista valoa. Lyhtypuisto, löysin lyhdyn jossa oli lehmä.
Hieno tulitornado, se oli ehkä paras, vaikuttavin. Joku pieni pöllö puussa. Tokoinrannan venelaituriin oli suunniteltu valoteos, jonka piti heijastua tyynestä vedestä (nurinpäin oleva teksti MAGIC MIRROR IN MY HAND) mutta vesihän ei ollu tyyni kun tuuli puhuroi niin kovasti. Se oli siis aika typerä sekin, kun ei toiminu halutulla tavalla. Kaupunginteatteri eri väreillä valaistuna ja jotain musiikkia. Joku interaktiivinen juttu, johon mahtu parikymmentä ihmistä kerralla. No, tulihan käveltyä yli viis kilsaa siellä ihmismeressä, ja mulla oli heti aamulla jotain flunssanoireita. Tiedän, että itämisaika on niin pitkä, ettei sieltä mahdollisesti tarttuneet voinu vielä oireilla.
Menomatkalla juna joutu pysähtyyn matkalle oottaan ambulanssia, ku joku oli saanu sairaskohtauksen, mutta tulomatkalla vaan joku etelämaalainen kälätti koko ajan handsfreehen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Omituinen höpöttäjä
Monesti on tehnyt mieli kirjoitella tänne, mutta en ole jaksanut. Ja pääkin on usein aivan tyhjä omista ajatuksista - mutta jos sitä ei täy...
-
21. anniversary Tänään on 21. hääpäivä. Muistan, kun täytin 21 vuotta - silloin tuntui takana olevan ihmisikä, mutta ei tämä viimeisin...
-
Otsikon lausahdus on esikoiselta, kun se kuunteli mun peppurointia yrittäessäni tehdä paarmankarkotinta. Tuntuu että mikään ei pysy käsissä...
-
Tänään tulee lapset kotiin! Toinen on keleistä huolimatta saanut naamansa poltettua. Täällä oli tosiaan maanantaina peräti 27 astetta lämmin...




Jokaisella on omat keinonsa selvitä syksystä. Mutta nyt mennään jo valoa kohta, yli 20 minuuttia ollaan pidemmässä päivässä.
VastaaPoistaJa yöllä tuli lunta ♥
PoistaNo eipä tosiaan kovin houkuttelevalle kuulosta tuo tapahtuma. On ihmeellistä, ettei muka kenelläkään ole käynyt mielessä tähän aikaan vuodesta, millainen tautilinko se yksi teos on. Ihmettelen tosi paljon. :-O
VastaaPoistaMeillä on täällä tällä hetkellä sään puolesta kevät. Koko tälle viikolle luvassa kaksilukuisia asteita. Torstaille +15°C. Lunta ei siis tarvitse odotella. Luonnon ja ilmaston puolesta tämä on toki huono asia, mutta jos ihan omalta kannalta katselen, niin en enää joulun jälkeen lunta kaipaakaan. Mulle tammi- ja helmikuu ovat yleensä ne tympeimmät kuukaudet vuodesta. Lumi ja talvinen sää on kivaa ennen joulua, mutta siihen se sitten jää.
No ihmettelen mieki. Kävin antamassa palautetta. Osallistuin arvontaan, mutta tuskin arpaonni suosii kun kritisoin :)
PoistaMie inhoan märkää loka-marraskuuta eniten, kun yleensä joulukuusta eteenpäin on lunta, mutta täytynee vain opetella sietämään lumetonta talvea. Elänköhän vielä silloin, kun meillä on teidän talvilämpötilat... jossain Norjassahan oli mitattu liki 20 asteen lämpötilaa jokunen aika sitten.
Hyvä alkuideahan tuossa luonto helpottaa apatiaa -jutussa oli, mutta ei sitä niin kovin pitkälle oltu mietitty. Toimittaja voisi itse mennä työpäivän jälkeen metsään hakemaan energiaa ;-) Tähän vuodenaikaan se ei ole erityisen toimiva juttu ;-)
VastaaPoistaNo ihan totta :) ei ne risut maljakossa paljoo lämmitä, varsinkin kun ne pitää sieltä sysipimeästä metsästä hakea!
Poista