Kuusi kuvaa kesästä ja yksi säästä

Sieppasin "Kuusi kuvaa kesästä" -haasteen iloksi tähän harmauteen. Kesällä oli:

Huikaisevan sinistä, kirkasta taivasta

Vihreää :)

Auringonläikkiä, vähän ruskettunutta ihoakin

Valoa!

Lämpimiä iltoja ja auringonlaskuja

Loppukesästä kypsyvää viljaa

Nyt on luvassa aika vaihtelevaa keliä. Vasemmassa laidassa näkyvää auringonpilkahdusta ei kyllä näkynyt, vaikka ennuste lupaili koko keski- ja iltapäiväksi puolipilvistä. Kyllä se käytännössä täyspilvessä oli koko päivän. Tihutti vettäkin. Kolmen päivän sisään pitäs olla taas kympin pakkasetkin. Luulen, että täytyy vielä tänäiltana käydä pyyhkäisemässä loskalumet auton tuulilasilta, jos niitä vielä siinä on, muuten ne jäätyy semmoiseksi klimpiksi, ettei niitä saa irti ku liekinheittimen avulla.

Myötähäpeää

Voi en kestä katsoa Postin alennustilaa! Se oli sentään hyvä työpaikka silloin joskus, hommaan annettiin kunnon koulutus ja mua vähän vanhemmat postimiehet oli joutuneet jopa vannomaan valan. Nyt ne ei enää leimaa postimerkkejä eikä kuljeta lähetyksiä ajallaan ja hukkaileekin niitä, jakelee väärin ja kuulemma ei jakelekaan enää kuin kolmena päivänä viikossa. Sellasta oon epäilly meilläkin jo tapahtuvan, vaikkei siitä ole mitään tiedotusta tullut. Ellei sitten jossain Postisetissä, mikä on kanssa yks pohjanoteeraus.

En muista, milloin se oli, kun Posti päätti "parantaa palveluitaan" laittamalla kaksi eri kirjeluokkaa, joille sit laitettiin eriväriset laatikot ja eri hinta. Nyt, kun ovat todenneet, etteivät saa aikatauluja pitämään ja vieläpä vähentävät jakelupäiviä, tuovatkin uuden hienon palvelun "yksinkertaistamalla kirjeiden lähetyksen" kun yhdistävät 1. ja 2. -luokat yhdeksi 1-2 arkipäivässä kulkevaksi postiksi. Kakkosluokan merkkejä ei enää ensvuonna myydä. Kandee nyt ostaa kakkosen ikimerkkejä varastoon, niillä ikimerkeillä kirje kulkee aina. Ja hinnat kumminkin nousee, kun tälleen hienosti "parannetaan palveluja".

Ulkoilutetaan vanhuksia, haravoidaan, luodaan lunta, kuskataan aterioita, mutta vähennetään sen tekemistä, mitä varten Posti on ja mistä ihmiset maksaa Postille korkeita hintoja ja saa silti huonoa palvelua.

Vähän niinku Suomen hallitus: "Leikataan 50%! - - - Saatiin läpi hieno parannusesitys, leikataankin vain 20%! Kyllä me tehtiin nyt hyvä teko, ollaan niin köyhien puolella!"


Matkahuollolla oli nyt Pakettiviikot, no, vielä kaksi päivää, netissä valmiiksi maksamalla saa lähettää 10 kiloon asti neljällä ja puolella eurolla. No, ei ne näköjään enää ole postissakaan niin sikahintaisia ku oli joskus, kun heti jos paksuus oli yli 3 cm sai maksaa ittensä kipeeksi... mutta joo, äänestän jaloillani ja lähetän kilpailevalla yrityksellä. Tosin sehän ei ainakaan paranna Postin palveluita, että vähenevät asiakkaat vähenee entisestään. Ehkä lähetän vielä sitäkin kautta :)

Tänään oli joku ostamispäivä, ja samalla äläosta-päivä. Käytiin ostamassa vaan tarpeellista, toinen tyttö lähti junalla yhteen paikkaan ja toisen vein autolla toiseen paikkaan. Kyllä oli neljän maissa kaupungista pois tullessa aivan sikamainen ruuhka! Nyt ollaan miehen kans kaksin viikonloppu.

Tässä hieman draamaa iltapäivältä. Oravalaudan luukku oli jäätynyt kiinni, orava koittaa epätoivoisesti sitä saada auki ja samalla pitää toisen loitolla herkkupaikasta. Onneksi hoksasin, ja koirien kans ulos mennessäni kävin irrottamassa kannen. Tai siis päästin sen jäästä irti. Ainakin toinen oli paikalla vielä, kun tultiin takaisin pikku lenkiltä.

Alle kuukausi jouluun

En kestä miten tää aika kuluu niin äkkiä. Tai toisissa asioissa ei kulu äkkiä, mutta jos on kyse omasta jaksamisesta ja ehtimisestä, se kyllä kuluu! Erehdyn ajattelemaan, että "no, aikaa on kaksi viikkoa/viikko/kuukausi" enkä stressaa, ja äkkiä onkin toukokuu. Tai siis se hetki, kun hommien pitäs olla jo, ja mie vaan "en ole stressannu asialla" ja kaikki on levällään.

No, eilenillalla sain edes osan niistä hommista pakettiin, mitkä tällä viikolla piti saada - tuli vähän vastoinkäymisiäkin matkalla - ja hip hei, taas on ollu pää kipee kaks päivää. Ja tänään on sovittu menoakin, en voi vain ladata päätä ja mahaa täyteen lääkemyrkkyjä ja maata reporankana. Äsken kyllä tunnin kävin makaamassa, oli niin huono olo ja paleli. Kaksi peittoa oli päällä ja mulla oli vielä fleecepusakka, ja silti vilunväreet hytisytti. Mittarin mukaan ei kuitenkaan ole kuumetta. Päähän sattuu ja mikään ei auta ja sumatriptaania en voi ottaa kun on lähtö edessä; eikä sekään kyllä auttanut eilen aamuvarhaisella, kun särky oli jo alkanut. Ehkä se on jännityspäänsärkyä kireistä hartioista? (Edit: auttoi hiukan, kun vetäsin kunnon hartiajumpat)

En oo kyllä aivan kunnossa. Eilen keskellä päivää käsitöitä tehdessä tuli tosi omituinen olo, irrallinen, epätodellinen, sellanen mikä saattaa olla just ennen pyörtymistä, just ennen kuin silmissä mustenee ja korvista katoaa äänet. Ajattelin, että se johtuu siitä kun oli nälkä ja verensokerit ehkä matalalla, mutta ei syöminen auttanu ja leipäkin maistui suussa kummalta. Makealta. Ehkä se oli se sulatejuusto mikä maistui kummalle. Outo olo jatkui iltaan asti, onneksi vähän lievempänä, ja siihen liittyi se päänsärky. Mutta taas tullaan ajatukseen, että mitä joku sairaanhoitaja sanoo, jos masennus- ja riippuvuusdiagnoosin saanut eläkeläinen soittaa ja sanoo että "mulla on kummallinen olo"? Riippuvainen luonnehäiriöhän just kaipaa huomiota, esim. lääkärin hoivaa ja huolenpitoa, jos on vaikka pipi sormessa. Tunnistan kyllä oireen itsessäni, ja usein mietin tännekin kirjoitellessani, että onko tämä nyt vaan huomion kerjäämistä... ja onko nyt lääkärinajan pyytäminenkin vaan huomion kerjäämistä ja oman sairaudentunnon kasvua itseään isommaksi. Analysoin siis jo valmiiksi itse käyttäytymistäni mahdollisen kuulijan ja lukijan silmin, ja usein suodatan asioita analyysin pohjalta.

No, se eilinen olo nyt kuitenkin oli niin kauhee, etten uskaltanu lähtee autolla hakeen tyttöä junaseisakkeelta, kun on se koulukin siinä ja kaikkee. Kyllä tämänkin olon kans saa olla tarkkana ajaessa, ja on varmaan aika pimee jo kotiintullessakin.

Vaikka on nyt maassa kevyt lumihuntu vähän aikaa, ennenkuin taas sulaa pois.

Suolaa oli laitettu tuohon tielle, huomasin aamulla kun sen yli kävelin koirien kanssa.

Laitan nyt sitten vielä kuvan herkusta, joita tyttö eilen teki. Se on nyt näistä innostunut :)

Ei vaan vieläkään saanu kuorrutteesta sellasta, että se olis koossa pysyny. Ja joku kommentoi ohjeen alla, että liian kovaa tuli. Ei meillä vaan. Tosin ei tainnut tyttö kovin tarkkaan ohjettakaan seurata... siitä tuli vähän sanomista by äitinsä.

Ajan vietteeksi

Tänään oli hyvä jooga. Muuten oli aamu kyllä huono. Oli tarkoitus avata kone vaan muutamia pikkuasioita varten - esimerkiksi hoitaa tyttären kahden tunnin poissaolomerkinnät, jotka ope oli laittanu, vaikka illalla kirjoitin sille viestin, että tytöllä on terveydenhoitajalle meno, ja tyttö itse oli antanut th:n kirjoittaman lapun opettajalle tuplatunnin toisella osuudella tullessaan. Silti pätkäisi punaiset merkit kummallekin tunnille.

Th:n kanssa jutteli migreenistä, kun olin laittanu sille viestiä ja kertonu koulun ongelmista ja siitäkin, että jos se saa lääkäriltä jotain reseptiä, niin pyytää myös pahoinvointiin.

Niin, jäin sitten vähän niinkuin koukkuun tällaseen piirustusohjelmaan:  https://quickdraw.withgoogle.com/#

ja sitten välillä suutun sille. Esimerkiksi kun se käski piirtää talon, ja mie piirsin:

Ei tunnistanu sitä, sen mielestä mun talo muistutti lähinnä kirahvia:

Power outlet olis kyllä ollu semmonen sana, mitä en olis osannu piirtääkään... mutta että juna? Mun taloni muistuttaa junaa?? No, ohjelma perusti tunnistuksensa tämännäköisiin piirustuksiin

 joten ihmekö tuo, ettei taloa tunnistanut... sama homma oli lehmän kanssa, jota en tosin 20 sekunnissa saanut tuon valmiimmaksi. Ohjelman mielestä lehmäni muistutti lepakkoa :) ehkä se se muistuttaakin...

Vaikea on hiirellä huiskia, joku tabletin näyttö vois olla parempi niin vois sormella piirtää. Hauska ajanvieteohjelma! Ja mullaku kuluu muutenkin aikaa tässä liikaa. Piti tehdä käsitöitä nytkin. Menen tekemään.

Lohtukermakahvia

Sellaista kokeilin äsken, kun sattui olemaan toisesta jutusta kevytkermaa jäljellä. Otin vielä pakastimesta pullan kaveriksi. Pulla ainakin lohduttaa :)

Se terveyskeskuksen takaisinsoitto eilen tuli jonkin verran luvattua aiemmin, mutta kuten arvasin, ei ollut muuta tarjota kuin päivystykseen menoa. Tytär valitsi jäädä mieluummin kotiin kuin mennä päivystyspolille tuntikausia jonottamaan niiden n. 50 muun perään, jotka luultavasti myös oli sinne lähetetty. Kun ei kerran oksettanutkaan ja päänsärky oli silloin iltapäivällä jo hieman helpottanut.

Oli pamahtanut tili yli neljäkymppiä miinukselle (Danskella näkyy korttiostot joskus monen päivän viiveellä, ehtii ylittää tilinsä moneen kertaan eikä koskaan voi luottaa siihen saldoon, mikä näkyy) ja mitä lie vielä tulossa... perjantaina tulee lapsilisä (n. 95€)  kuopuksesta, mutta siitä lähtee saman tien kulutusluoton lyhennys joka syö siitä 35 euroa ja tuo miinushan olis syöny sit melkeen kaiken lopun. Ei olis ollu iloa. Piti siis siirtää kulutusluottotililtä taas rahaa tavan elämiseen... ei ole kestävää finanssipolitiikkaa tällainen. En ole moneen kuukauteen saanut säästötilille laitettua - itse asiassa laitoin alkukuusta sinne just sen 40 mutta nythän se on sitten sen verran miinuksella. Tai oli. Otin pankilta lainaa jotta sain maksettua pankille tilinylitykseni :(

Eikä siinä kaikki; mies sai tietää, että todennäköisesti parin vuoden sisään lähtee työpaikka alta. Huono tuuri sillä noiden mieluisten työpaikkojen kanssa, kun edellinen lähti Heinävedelle ja tämä loppuu. Ei siinä olis mitään, jos olis firman vakiporukkaa, mutta kun on ollut vakituisena vuokrafirman kautta, niin sehän on vaan sumeilematon hommien lopetus ilman mitään järjestelyitä.

Ja sillähän on niitä velkoja (paljolti kai kuvaustarvikkeiden ynnämuun asian liepeillä olevan maksamiseen otettuja) joiden maksuun sen tarttee saada kunnon palkkaa. Optimistina ei ole suonut juuri ajatuksia sille, että tilanteet voi muuttua. Toistaiseksi ne asiat onkin kyllä järjestyneet, mutta ei tämä tämmöinen mitään turvallisuudentunnetta lisää. Vähissä on senkin käyttörahat nyt, Visalla pitää tankata autokin.

Eilen sain sentään pienen ilonkipinän siitä, että onnistuin työntäytymään lenkille koirien kanssa, vaikka oli kertakaikkiaan vaikeaa ja inhottavaa ja epämiellyttävää. Tuuli raikkaasti eikä tihuttanut vettäkään niinku nyt, oli ihan mukava ilma. Olin tyytyväinen itseeni, ja mukava siellä oli kävellä... vaikka rumaahan kaikki nyt on. Keksin ruveta haaveilemaan eräästä talosta, jossa sijaintinsa puolesta vois olla kiva asua. Se on puolen kilometrin mittaisen tien päässä, pellon ja metsän rajalla, siellä monesti näkee kauriiden jälkiä, ilves on siellä myös liikkunut ja pöllö huutelee kevättalvisin. Olisi sopivan kaukana muista, mutta ei kuitenkaan ihan eristyksissä. Itikoita siellä tosin saattas olla.

Yöllä näin unta, että miesmuotoinen tappajarobotti yritti saada minua hengiltä. En tiedä miksi. Mie vaan kävelin tietä pitkin kaikessa rauhassa, syli täynnä petivaatteita.

Ikkunasta näkyy tällaista:

Vihreän ympyrän sisällä on kanto, joka näkyy harakan taustalla täällä. Kymmenen päivää väliä, ja lunta on enää madonjalan verran. Paitsi tuossa kohdassa, mihin katolta on liukunut lunta.

No voi sun...

Lapsella on taas migreeni. Miranax ei auta. Soitin tk:n hoitajalle vasta puoli kymmenen maissa, koska odotettiin lääkkeen vaikutusta - "57 puhelua jonossa, vastaamme puheluusi mahdollisimman pian." Ikinä ei oo ollu tämmöstäkään tilannetta. Otin perustellusti takaisinsoiton, joka laskelmien mukaan tulee vartin yli kaksi iltapäivällä. No arvatkaapa, onko yhtään lääkärinaikaa enää jäljellä... kyllä mä sanon, että huonolla mallilla on terveydenhoito täällä nykyisin. Jälleen yksi syy muuttaa pois. Vaikka tuskinpa se köyhille sen parempaa on muuallakaan.

Ja mistä tietää, missä määrin tauti on keksittyä, kun se on jo toisena maanantaina peräkkäin? Mies epäili sitä, mutta mie en usko, niin pahoinvoivan oloinen tyttö taas oli ja pyysikin pahoinvointilääkettä. Mitä täytyy pyytää myös reseptille, jos joskus lääkärin kanssa pääsee asioimaan.

Nyt tuntuu ettei jaksa mitään. Yhtään mitään.

Pohdintoja ja yleistä surkeutta

Luin sattumalta Suomen Kuvalehden vanhan jutun ilmastonmuutoksesta, ja se pani miettimään. Paljonko pienellä Suomella oikeasti on mahdollisuuksia muuttaa Yhtään Mitään, mikä koskee globaalia ilmastoa? Niin kauan, kun Kiina, USA, Intia ja muut vastaavat viis veisaa siitä ja tekee vain omiaan, koska raha. ”Meidän maa voi romahtaa muiden mukana 35 vuoden päästä, jos me emme tee juuri nyt aivan valtavia muutoksia koko yhteiskunnassa.” Ai niinku muut romahtais, mutta Suomi jäis, kun täällä olis tehty muutoksia? Aivan valtavatkaan muutokset Suomessa ei auta - ei vaikka kuoltais kaikki just nyt eikä enää kulutettais luonnonvaroja yhtään eikä saastutettais enempää, mitä mätänemisessä tulee. En tiedä, kumpi on kamalampaa; tuollainen kauhukuvien maalailu vai tietoisuus siitä, että ei pysty oikeasti tekemään mitään estääkseen niitä toteutumasta.

Samasta osoitteesta löytyi myös linkki yhtä vanhaan juttuun, jossa tulevaisuudentutkija ihmetteli, mikä ihmisiä pelottaa siinä, jos työtä on vähemmän. Että markkinatalous, joka ei pyöri ilman että ihmisillä on rahaa kulutukseen, huolehtii kyllä siitä, että ihmisillä on rahaa. No, ehkä siinä tapauksessa, että kulutukseksi lasketaan asuminen ja välttämättömyydet, kuten ruoka. Ja koska robotit tekee kaikki työt (no siitäkin on varoiteltu jo kymmeniä vuosia) niin köyhille jää työpaikkoja vain myyntityössä. Kun yritetään saada sitä robottien tekemää roinaa myytyä sille rikkaalle kansanosalle, jolla on jo kaikkea yllin kyllin. Ihmistenhoidossakin ehkä riittää työtä, mikäli sitäkin ei ajeta alas ja työnnetä omaisten kontolle, mistä on jo vahvoja merkkejä näkyvissä.

Täkäläinen "hyvinvointikuntayhtymä" juuri ajoi vanhusten hyvinvointia lopettamalla vanhainkodin. Se on kuulemma hyvä asia siksi, kun vanhusten on parempi asua omassa kotonaan. Parannetaan sitten vain kotihoitoa - paitsi että se tehdään vain puheissa. Käyntikertoja ehkä lisätään, mutta aikaa hoitaa ei anneta yhtään enempää. Onhan se tekniikka nähty esimerkiksi siivojilla; työalaa lisätään, mutta aikaa ei. Eikä tietenkään palkkaa. Kaikki, mikä menee ylitöiksi, tehdään omalla ajalla, koska joku on jossain laskenut, että kaiken ehtii tehdä siinä ajassa.

En sitten saanu paikkaa lääkärillemenojonossa. Ei nää mun ongelmat kai sit oo niin tärkeitä. Eikä olekaan moneen muuhun verrattuna. Pikkujuttuja. Migreenilääkkeet riittää vielä jonkin aikaa kun panee puoliksi ja saahan sen reseptin uusittua kanta.fi:n kautta. Uusinkin nyt saman tien. 

Joo, olen mie näköjään siellä "jonokirjalla", tosin ei se hoitaja puhunut muuta kuin tän viikon perjantaista, mutta tuosta höpinästä voisin päätellä, että se on jatkuvampikin jono. Silti minua tympii se, että joutuu vaivansa selittään jollekin hoitajalle, kun lääkäri olis se taho. Saman tien voisivat laittaa nettiin jonku palstan, minne vois kirjottaa vaivansa ja lääkäri lukis ja päättäis, tarviiko hoitoa/tutkimuksia vai ei. Unohdin sille hoitajalle siitäkin puhua, että voisko sitä saada jonkinlaista estolääkitystä migreeniin, kun tiedän esimerkiksi stressitilanteen laukaisevan sen. Olen hyvä stressaantumaan. 

Eilenkin tuli ihan selvä ahdistus/stressi/verenpaineennousutilanne niinkin typerässä asiassa kuin telkkarin kattelu. Poldarkin viimeisin jakso. Ei hitto, pitääkö mun lopettaa senkin seuraaminen? Sama juttu oli "Kotiin takaisin"- sarjan kanssa, sitähän mie en alkanu ees kattoon enää sitten, kun se tauon jälkeen alkoi. Ei pystyny, kun eläydyin ja ahdistuin liikaa. Yksien pahuus ja toisten epätoivo. Mutta eilen tosiaan alkoi sydän hakata ja korvissa humisi ja se sydämenlyöntitinnitus paukkui korvassa vielä useamman tunnin jälkeen, kun menin nukkumaan. Ei semmonenkaan normaalia ole. Psykosomaattista oireilua telkkarin katselusta! Kohta alan varmaan saada paniikkikohtauksia kun pitää keittää kahvia tai käydä vessassa.

Orvokin nuppu vielä niin terhakkaana. Meinaakohan se aueta jouluksi? No, pakkasta on lupa odotella viikon päästä taas. Tänään satoi ankeaa räntää ja mulla mieliala menee ihan luvattoman alas ja itkettää ja tunnen itteni niin huonoksi ja paskaksi akaksi. Yritin tehdä käsityötä mutta sekin meni plörinäksi kun toinen lanka oli vääränlaista. Rahat on lähes loppu ja vasta perjantaina tulee lisää. Jotain piristävää pitäs keksiä, mutta mitä sekin vois sitten olla. Käsityöt kusee ja ulkoilu harmaassa hämäryydessä ja kylmässä vesisateessa ei tunnu yhtään semmoselta, mikä piristäis. Toki sitä vois olla hetken onnellinen, kun sieltä tulis takaisin sisään lämpimään...