lauantai 18. maaliskuuta 2017

Just kun pääsin sanomasta!

 Hiirihaukka saaliineen. Kuva on todella surkea pokkariräpsy, ei tän perusteella olis voinu tunnistaakaan, mutta mies otti teleobjektiivilla varsin tarkan kuvan, missä näkyi sulkapeitteen luonteenomaiset kuviot. Että kyllä sitä haukankin tunnistaa, jos saa siitä kunnollisen kuvan, jota verrata oikeisiin lintukuviin.

Töyhtöhyyppiä näkyi myös, ja yksi (!!) kanadanhanhi, toisaalla joutsenia ja niiden joukossa kaukana kaukana myös jotain hanhia, mutta niitä en voi merkata kun en nähnyt mitä olivat. Pelkät kaulat näkyi ja nekin vasta kun tarkastelin kuvia isolta ruudulta.

Siellä ne korsien keskellä lymyili. 

Nyt sitten paistaa aurinko, ja väsyttää kun reissusta tultua syötiin eikä jaksa ulos. Kauheaa, että sitä pitää olla niin valmis aina meneen ulos, kun aurinko paistaa, että tuntee syyllisyyttä jos ei jaksa! Tää on kyllä ihan äidin minuun istuttama syyllistyminen. Heräsin kuitenkin jo ennen viittä ja puoli kuudelta vääntäydyin ylös, kun ei uni tullu ja asennon löytyminen oli niin vaikeaa. Olkapää kipuilee aika rutkasti taas; jos oon mahallani (ilman tyynyä) pää oikealle päin, niin vasenta kättä ei saa mitenkään laitettua silleen, ettei siihen sattuis ja kipu sit vaan kovenee, vaikka luulis että kun nivelsiteet tai mitkä hiton kalvosimet nyt onkaan venyy, niin kipu helpottuis. Ei. Edes vartalon myötäisenä se ei ole kivuton.

Kävin silloin aamuhämärissä pienellä kävelyllä, ja kyllä se mustarastas tuolla jossain vajaan kilometrin päässä viheltelee. Sitä ei vain kuule meille asti jos autoja ajaa. Ei aamullakaan saanu siitä juuri nauttia, kun variksilla ja sitten naakoillakin oli niin paljon asiaa.

No, huomenna sitten. Yöllä pitäs sataa lunta ja huomenna paistaa, niin hetken aikaa voi olla huikaisevan valkoista. En ees aattele sitä, että se saattaa tietää migreeniä. Kaupassa oli osin ylikukkineita ruukkunarsisseja -50%, ostin kaksi tuohon portin pieleen ja jostain katkoin vähän pajunkissoja kaveriksi. Kunhan jotenkin tökin, ei tullu aseteltua mitenkään nätisti...

14 kommenttia:

  1. Mulla on kans ihan sama: jos on hyvä ilma, on huono omatunto jos ei mee ulos. Joskus huijaan itseäni ja meen hetkeks terassille seisoskelemaan ja sitten vaan koitan unohtaa, että se ulkoilu ei ollut kunnon ulkoilu ;-)

    Kiva asetelma!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mieki aattelin, että menisin ulos istuun auringossa, mutta eihän mejän pihalle enää paista kun on mäki ja mettä eessä. Naapurin pihalle en mee istuun :)

      Poista
  2. Nonni, taas raksi! Kohta on sata täynnä, mä uskon siihen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolme raksia! 32 täynnä, liki kolmannes :)

      Poista
  3. Onpa kaunis narsissiasetelma.

    Aamulenkillä tänään näin muutaman joutsenen, ensin kuului ääni. Lensivät järvelle puron kohdalle sulaan, mutten itse enää uskalla jäälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niitä näkyy nyt, kuullut en ole vielä kertaakaan. Ja tuolla nähtiin järven jäällä ihmisiä ihan laumoittain, en kyllä menis ennnnn... mutta ei ne näyttäny jään läpi siellä putoilevan.

      Poista
  4. Kauniit narsissit ja hienoja lintukuvia. - Mukavaa viikonlopun jatkoa!

    VastaaPoista
  5. Hei. Luen parhaillaan kirjaa nimeltä H is for Hawk/Helen Macdonald, luen espanjaksi, varmaan löytyy jo suomeksikin. Vaikuttaa mielenkiintoiselle, ehkä tykkäisit...meillä kun on nyt todistettavasti sama maku mitä kirjoihin tulee :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No arvostelun (ja kannen!) perusteella voisin tykätä. Kattelen, jos saan sen käsiini kirjastosta.

      Poista
  6. Me oltiin Helsingissä lapsenlapsia kattomassa, mutta ehdittiin vielä järvenrantaan ja siellä oli kahdeksan komeaa joutsenta. Kotiin tultaessa nähtiin metsän reunassa kaksi hirveä, jotka lähtivät meillepäin juoksentelemaan. Minä pistin juoksuksi (!) ja mies huusi perässä että älä juokse, jos kaadut niin rintalastas hajoo! Minä olin ekana pihalla ja sanoin miehelle, että en halua hirvipaistia; tulin kotiovelle ennen hirviä... Hauskinta oli oikeesti, että minä pystyin juoksemaan parinsadan metrin matkan! Eihän se paljoa ole, mutta alku kumminkin. Tulin tosi iloiseksi!

    Sulla on niin kaunis narsissi-pajunkissa-asetelma että!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä mieki olisin ilonen, jos olisin päässy hirvien kanssa juoksemaan :) tuollaista ei ihan joka päivä satu, vaikka maalla asuukin. Kerran oon nähny kaksi hirveä kodin ikkunasta, vuosia sitten. Eihän niitä enää täällä olekaan, paitsi just tänä keväänä oon nähny parit jäljet.

      Poista
  7. Narsissit on niin keväisen väriset, hienoja :) Sullahan edistyy hyvin lintutunnistukset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ne niin piristäviä kevään harmaudessa.

      Poista