Ilolla eteenpäin

Toisaalta ärsyttää erinäiset asiat, toisaalta on kyllä asioita, mistä olla iloinen. Esimerkiksi se, että jaloleinikit aukeilee. On niissä oransseja ja keltaisiakin.

Vastapainoksi on toki muita kukkasia, jotka ei ole edes kasvaneet, tai jos vähän onkin niin kukkia ei oo näkyny. Valmiina taimina ostetussa päivänsinessä ei ainakaan.

Sitten on kattoremonttijuttu hieman edennyt.

Pihalle on tullut puutavara, peltitavara ja jätelava. Jonka kuski jätti vähän keskelle kulkuväylää kylläkin. Ja tätä kirjoittaessa tuli remonttimiehet.

Ja se ilahdutti, kun viime viikonloppuna autoin puhelimitse tyttöä ja poikakaveriaan parkkeerausasiassa kun ne oli isossa kaupungissa elokuvissa ja pojan ajokokemus on vielä niukka eikä ihan kaikki liikennemerkit vielä muistissa, ja sit poika oli sanonu minusta että "se on ihan paras" :) Luultavasti siksi, kun minut saa helpommin kiinni kuin hänen työssäkäyvän äitinsä...

No, mie jään tänne sitten virolaisten remonttimiesten kanssa kun mies tyttöjen kera lähtee huomenaamulla sinne festarireissulleen. Hotelli on kuulemma täynnä harrikkaväkeä, niillä on joku miitti siellä samaan aikaan.

[edit: no eipä tarvi iloita enää kattoasiasta. Se on niin mätä, ettei korjaajat voi tehdä sille mitään.]