Driimiä pukkaa

 Tuolla punaisessa mökissä punaisten kallioiden takana oltiin monta päivää ♥ siellä oli ihanaa, ja kallioilla oli ihanaa, ja sääkin enimmäkseen suosi. Arvatkaa vaan olinko useamminkin könyämässä tuolla kivikossa. Mikä mahtava voima on merellä - ja varmaan mannerjäätikölläkin on osansa - kun isoja kivenmurikoita on tuohon kasannu. Violetti, hiekanvärinen, punagraniittinen ja musta sulassa sovussa vierekkäin, jostain kauempaa niiden on täytynyt kulkeutua. Osa ilmeisesti hiekkakivestä lohkeilee viipaleiksi, osassa on reikiä, kuin olis kiviä irrotettu isommasta lohkareesta. Jotkut rosoisia, toiset sileiksi kuluneita. Konttasin siellä ja tyhjensin yhtä kallionhalkeamaa irtokivistä, ja ihastelin niitä. Yhden sileän otin mukaan ja muut lapoin takaisin "kotiinsa". Vaikka jostain nekin on sinne kulkeutunut.

 Mies teki joka ilta iltaruuan meille :) viritteli tulet ja paistoi makkaraa. Nyt tulee ryynäri jo korvista. Samoin kuin ranskalaiskebab, kun sitä syötiin ensin festareilla ja sitten Reposaaren hyvällä grillikioskilla. Me ei olla missään hienoissa ravintoloissa ja gastropubeissa siellä ees käyty, kun hyvän ruuan saa Kaupparannan kioskilta kukkaroystävällisesti, ja koiratkin voi olla mukana.

 Ekan illan aallot. Sitten tuuli kääntyi tuulemaan mantereelta, ja aallot meni toiseen suuntaan. Vesi oli kovin kylmää, unohdin uikkarit mutta en kyllä olis menny uimaankaan tuohon veteen. Vedenpinta oli kai hiukan tavallista alempana, enemmän kallioita näkyi.

 Reposaari.

 Mää kyl tykkäisi assu tuol. Ei ol ruuhka.

 Mies ja joutsenet. Parhaimmillaan laskin tuossa viisitoista joutsenta! Ihan ne sovussa siinä eleli, eli ei ollu kenenkään pesimäreviiri. Pari vuotta sittenhän tuossa oli kauhea taistelu, veri ja sulat roisku.

Yyterin koirarannalla toki käytiin myös, koirat juoksi iloisena matalassa vedessä, kunnes alkoi palella. Ei ollu juuri porukkaa, tohti pitää irtikin niitä. Mies kuvaili niiden kirmailua. ja äksyili mulle, että "miks sun pitää mennä aina sinne missä koiratkin on?!" kun koirat ne kulki mun perässä. Jos pysähdyin, nekin pysähtyi, useimmiten.

Sitten tuli tosiaan kylymä ja piti pukea paita takaisin ja mennä lämpimälle hiekalle tepasteleen.

Ja tekemään simpukkakollaasia sillävälin, kun mies kuvaili kopterilla. Kollaasin ympärystä tuli heti täyteen pieniä tassunjälkiä, kun koirien piti tarkastaa kaikki mitä mie siihen panin. Dyynit on kyllä ihmeellisiä, osa on ihan kovaa maata, osa taas upottaa ja lähtee vierimään.

Perjantaina olikin kylmää ja sateista, hyttysetkin teki jonku ihme invaasion. Hyi. Käytiin sitten ajelemassa Raumalla, mutta sää meni ihan sumuiseksi ja kuvaamisesta ei tullu mitään. Syötiinpähän hyvin raumalaisessa - kebabbipaikassa :D mie söin kyllä pizzan...

Monta lintua sain listaani. Haikaroita, haahkoja, selkälokin, meriharakan, mustavariksen... vaikka unohdin kiikaritkin muasta. Haahkan varmensi mies kameralla, kuvan kun suurensi niin pystyi tunnistamaan.

Kotimatkalla sainkin sitten kamalan migreenin. Kun olisinkin tiennyt, että se on migreeni ja vaatii sumatriptanin, olisin ottanu ennenkuin menin kahdeksi tunniksi nukkumaan, mutta kokeilin ensin tavallisilla lääkkeillä. Sen paranteluun menikin sitten hyvä päivä, vaikka oltiin muka niin hienosti ajoissa kotonakin. Ei ihan oo parantunu vieläkään.

Outo särky iski leirintäalueellakin; juttelin "naapurin" miehen kans koirista ja aivan yhtäkkiä tuli kauhea kipu päähän. Hyvä että pystyin keskustelun lopetteleen. Se hävis välillä, tuli miedompana takas pariin kertaan kunnes otin matka-apteekistani puolikkaan sumatriptanin. Sitten vasta olo tulikin kauheaksi, olin jo menny nukkuun mutta oli pakko nousta ylös ku tuntu että kuristun ja pää räjähtää. En tiiä olisko menny lääke vanhaksi vai mikä oli, heitän ainakin pois nuo.

Muuten kyllä olin ihan onnellinenkin välillä. Mies ei ollu ottanu mitään musiikkikaiuttimia mukaan, oli rauhallista, eikä se juonukaan liikaa, eikä rampannu yömyöhäseen ulos ja sisään. Tai ehkä mieki valvoin tavallista myöhempään, rockfestailu sai minunki unirytmin keikahtamaan. Ekana aamuna herättiin auringonnousun aikaan! Neljän maissa siis. Keiteltiin ja juotiin kahvit ja mentiin takas nukkuun :) Vähän häiritsi siltatyömaan äänet, kun siellä juntattiin paaluja. Mutta 9/10 lomalle!