tiistai 18. kesäkuuta 2019

Oispa savukalaa

Kauhea mieliteko. Ennen oli kaupoissa savupallasta, jota aina joskus ostin, mutta nykyään se on niin harvinaista ja kallista, etten raaski.

Yritin eilen ostaa jätskiäkin kaupasta, mutta kun kaivelin wokkivihannessekoituksia (etsin sellaista, missä ei olis paprikaa - miksi hiiessä kaikkeen pitää tunkea paprikaa????) niin nostin sen siihen vihannesten päälle pakastimeen, ettei sula, ja siihenhän se unohtui. Huomasin vasta kassalla. No, säästyypähän niiltäkin kaloreilta. Ja jätskipakettikin säilyy myyntikelpoisena, vaikka omasta pakastealtaastaan eksyneenä.

Heräsin kolmelta! Päätä särki, hartiat oli jumissa ja selkähäiriö vaivasi niin, että oli vaikea olla. Koirat heräs iloisena että "jee, herätään!" niinku ne aamuisin ruukaa olla, ja mie sitten aattelin että no noustaan sit ylös. Kävin vessassa niin koirat oli taas ilosena vintin ovella että "jee, mennään takas nukkumaan!", häntä heiluen kattoa tapittivat minua, ja mie sitten että no kokeillaan sitten vielä. Mutta ei. Uni ei tullu, tyhmät aatokset vaan pyöri päässä ja hartiat kiristyi yhä uudelleen, vaikka koitin rentouttaa. Tunnin verran siinä väkisinmakasin, sitten soi miehen herätys ja singahdin ylös taas. Auringonnousu punasi maisemaa mutta vain yksinäinen mustarastas vähän liversi, muut linnut oli hiljaa. Nyt se kesän hiljaisuus sitten alkoi.

Muutenkaan ei voi pihalla olla, hyttysiä on ihan saakelisti. Hyi en tykkää. Eilen laitoin pitkähihaisen paidan, kumilenksut ranteisiin pitämään hihoja alhaalla ja kahdet hanskat päällekkäin, kun menin raivaamaan nokkosia. Kerrankin oli kunnon panssarivarustus, eikä yksikään päässyt polttamaan, vaikka pisimmät oli yli metrisiä. Kottikärryllisen keräsin pensaiden juurilta, enkä edes isoa alaa putsannut. Hiki valui (hikinauha olis hyvä olemassa) ja paarmat pörräs ympärillä. Kyllä sitä nokkosenkeruuta riittäs meän tontilla! Aiemman keruun jäljiltä oli tosin pienenpieniä alkuja satamäärin, että pitäs olla kyllä pitkäjänteinen tuossa hommassa, tai saa aikaan vain ongelman moninkertaistumisen. Kaikkia juuria ei millään saa maasta pois.

Käytiin kuopuksen kanssa kirpparilla eilen, ukkonen jyrisi torin ulkopuolella välillä kovaakin. Yritin etsiä pihamekkoa itelleni, mutta kauheita hintoja pitävät. Niinku tuolla ruukaavat pitää. En maksa viittätoista euroa siististäkään käytetystä H&M:n trikoomekosta! Yks oli hinnaltaan kohtuullinen, mutta kokoa 52...

Kaatosade sai kaupungin tulvimaan, meillä tuskin oli puun alta maa kastunut.

12 kommenttia:

  1. Oispa savusiikaa, namm! Ei niistä voi kun haaveilla, liian kalliita ovat meikän kukkarolle.
    Pikku ötököitä on riittävästi, pitäs lähtiä rankoja kiskomaan....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai Puruveden muikkua savustettuna... huokaus...
      En oo kateellinen rankasavotasta!

      Poista
  2. Mä kattelin meidän pienen kaupan palveluiha/kalatiskillä savupallasta ja muistelin lapsuutta. Mutta sitten kuitenkin ostin lohta.

    Mä oon tänä kesänä ostanut sellasia ihan pieniä Ben&Jerry's pikareita neljän pakkauksessa. Välillä herkutellaan kuopuksen kanssa pihalla, mutta onhan niissä se miljardi kaloria per pikari.

    Täälläkin on hyttysiä ja mäkäräisiä niin, että edes mun ei tee mieli pihalle. Nokkosten kanssa teit melko urakan. Mulla valu hiki pitkin naamaa kun tässä ennen kuopuksen lähtöä putsattiin pupujen huone.

    P.S. Edelliseen postaukseen ja kommentteihin liittyen: 52 on isompien tyttöjen mekko, me ollaan tällasia kauniita reheviä halaajia ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun lapsuudessa ei ollu ku joskus savusilakoita :) en tykänny, ruotosia. Enkä kyllä usko, että kumpikaan meistä vielä on kokoa 52! Mutta katotaan muutaman vuoden päästä... on niin vaikiaa karistaa kiloja, mutta helppo kerätä.

      Poista
    2. Sikspä just se on (meitä) isompien tyttöjen mekko ;-)

      Kerääminen käy kyllä helposti. Ei marjojen - jota inhoan - vaan kilojen. Valitettavasti.

      Poista
    3. Just kattelin, että sinne on jo saatu kymmeniä halaajia, ei ne varmaan mua tartte...

      Poista
  3. Meillä savustetaan perinteisesti juhannuksena omassa ulkosavustimessa lohta. Tervetuloa savukalaa syömään, se on paljon parempaa kuin kaupan liialla savulla pilatatut. Juhannuksena on vieraita, joten on hyvä kun on iso savustin.

    Hyttysiä on, ja ne tunkee taloon sisälle aina kun vähän ovia aukaiseen. Aamuisin tuolla rannassa kun käyn uimassa, niin kumma juttu, siellä ei hyttysiä ole juurikaan. Pukukoppi on varjossa, joten siellä niitä on ja kun aamuisin siellä on vain meitä vanhahkoja akkoja, niin puetaan laiturilla, auringossa :)

    Heinäkuussa mennään taas mökille ja toivottavasti silloin alkaa hyttyset vähentyä. Siellä muutenkin tuulenvire yleensä pitää ne pois. Mutta seisovalla helteellä siellä on pakko olla kunnon ohvivarustus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulisin syömään savukalaa, jos ei olis niitä hyttysiä! Meillä on käytetty saunakamarissa ja jollain mökkireissuilla sellasta pistorasiaan laitettavaa hyttysmyrkkyä, sellanen on hyvä kun voi pitää ovea tai ikkunoita auki eikä tuu silti hyttysiä sisään. Toimii pienessä mökkerössä.

      Mie en oo vieläkään päässy uimaan, eilen kyllä vähän haaveilin siitä jo...

      Poista
    2. Herttinen, äkkiä järveen!

      Poista
    3. Lähimmässä on jo sinilevää. Vois kokeilla tuota kuraista puroa, jota joeksikin sanotaan...

      Poista
  4. Mä muistan lapsuudesta tomaattisardiinit! Niitä sai mummolassa ja oli herkkua. Pallaksesta (niistä kaupan tiskillä myytävistä kantikkaista paloista) on mielikuva, että maistuivat vedelle...? Pippurimakrilli oli hyvää! Nää oli varmaan teini-ikää - 20v jo.
    Mäkin tulisin halaileen kyllä ja voittaisin Matkaajan ja sut rehevyydessä. Olisin se pehmein! :- D
    Käytkö sä R vai H -kirppiksillä? H on mulla aina suunnitelmissa, en oo käyny, mutta aina se jää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie kans muistan ne sardiinit, joskus oli semmosta herkkua. Ostin muutama kk sitten jotain sardiineita, mutta ei ne ees tuoksunu samalle!
      Käyn yleensä R-kirppiksellä, harvemmin on enää asiaa H-kirppiksen tienoille. Muuttikin se yksi jonnekin, oli tila tyhjä kun kerran menin.

      Poista

Omituinen höpöttäjä

 Monesti on tehnyt mieli kirjoitella tänne, mutta en ole jaksanut. Ja pääkin on usein aivan tyhjä omista ajatuksista - mutta jos sitä ei täy...