torstai 29. syyskuuta 2016

Surkeus

Saako mennä peiton alle möyröttämään koko päiväksi?

Aloitin uuden kutimen eilen, purin, aloitin uudestaan, kudoin puoli kerää ja purin taas. Aloitin uudelleen, ja muutaman kerroksen kudottuani huomasin, että silmukat ei täsmää - on vaikea lanka, silmukat huonosti luettavissa, paksut puikot jotka putoilee löysästä neulomuksesta... sanoin painokkaasti maailmalle, että olen huono ja heitin kutimen pois.

Kurjaa, kun olis intoa ehkä tehdäkin, mutta kun kaikki menee perseelleen koko ajan, tympii oma kädettömyys ja surkeus. Ehkä pitäs ottaa vaan harmaata villalankaa ja virkata ketjusilmukoita, niin vois kokea osaamisen iloa.

Valvoin pitkästä aikaa yöllä, yli kaksi tuntia tällä kertaa. Tuli juotua vettä liikaa illalla ja sit piti nousta vessaan eikä enää uni tullu. Sitten kun se tuli, mies nousi ylös (puoli tuntia sen jälkeen, kun viimeksi katsoin kelloa) ja taas heräsin, mutta onneksi en lopullisesti.

Ehkä kuitenkin ulostaudun, että saan syksyisen puolipäivävaloannokseni...

keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Suka ova täs ny

 Tässä ne nyt on, ne Marjaanan viime talvena antamasta langasta tehdyt sukat. Kuopus on mallina, ja tykkäskin sitten niistä niin että piti koko illan... hyvät sukat. Toisen kärkikavennus piti purkaa kaksi kertaa, ennenkuin onnistui - katsoin Pasilan Spin offia niin innokkaasti, etten oikein keskittynyt.

 Tänään pitäs sataa, ja kävinkin sitten koirien kanssa pienellä kävelyllä jo heti aamusta. Oli pilvinen ja harmaa ilma, ja yhtäkkiä taivas vaan repes tuolla lailla. Hirmuinen lieska.

Ja tää kynsi. Miehän jyrsin kynsiäni, oon tehny sitä koko ikäni (kuopuskin teki pienenä, mutta lopetti) ja kynsiaines on pehmeää ja helposti repeävää. Mulla siis ei ole koskaan pitkiä kynsiä. Paitsi nyt tässä yhdessä sormessa; ikinä ei ole ollu kynttä, joka olis kasvanu noin paljon suhteessa tuohon osaan, joka on kiinni sormen ihossa. Otin siitä oikein kuvan muistoksi, kun nyt siihen oli tullu repeämä ja sitä piti lyhentää.

Joo tiedän, että on typerää "kasvattaa" vain yhtä kynttä, kun pitäs olla tasapitkät kynnet käsissä. Samassa kädessä on 2 noin millimetrin pituista ja 2 vielä lyhyempää kynttä. Se haitta tuosta on, että kun painan vasemmanpuoleista shiftiä, painuu myös capslock.

Joogassa oli tuttu ihminen, enkä oikein tiedä, pidänkö sen sielläolosta vai en. Oon tykänny joogasta just siks, kun ei tarvi pitää mitään kontaktia muihin, ja nyt on epämääräisesti sellainen olo, että pitää huomioida tuo tuttu ihminen jotenkin. Haluaisin vain olla omassa kuplassani.

tiistai 27. syyskuuta 2016

Tyyten sekoamassa?

Eilen lähdin ajamaan autolla kaverin luo, ja jossain vaiheessa hoksasin, että polttoainemittari näyttää ihan omiaan: siinä oli viisi pykälää ja varmasti oli aiemmin vain kolme. Ajattelin, että kauheaa, nyt ei voi siihenkään luottaa, loppuu pian bensa jossain kesken matkan kun se tolleen näyttää. Oikeasti olin käynyt edellisenä päivänä tankkaamassa kolmellakympillä, kyllä sillä sen kolme pykälää ehkä saa siihen kahteen lisää, ja yksi niistä sitäpaitsi lähtikin melko äkkiä. Mittari siis oli ihan oikeassa, minä väärässä. Kesti lähes koko reissun, että uskoin.

Tänään suunnittelin, että käyn koirien kanssa lenkillä tuolla kyläkeskuksessa samalla, kun käyn kaupassa. Katsoin kelloa, että puoli kaksi - esikoinen pääsee kohta koulusta, nyt se joutuu kaiveleen vara-avaimen kun en ehdi kotiin ennenkuin se tulee. Oikeasti kello oli noin 11.30, mikä tarkoitti mun mielessä puolta kahta...

Kylillä sitten mietin, että mihin parkkeeraisin auton, kun on viikonloppu, ja kun aattelin mennä kuntopolulle niin järkeilin, että sinne parkkikselle ei kannata mennä, kun siellä voi olla vaikka joku tapahtuma tai muuten enemmän autoja, kun on kerran viikonloppu ja hieno ilma. Sain kävellä polulla ihan issessein, ja ihmettelin, missä ihmiset on, kun on viikonloppu ja aurinko paistaa. Siis sujuvasti mietin tätä melkein siihen perään, kun olin pohtinut lapsen koulustatuloaikaa! Kaupasta tultuani ihmettelin, että miten kirjastosta tulee porukkaa, eihän se ole viikonloppuna auki, ja tajusin että tiistaihan nyt on. En käsitä, mistä keksin sen viikonlopun, kun kuitenkin olen yksin kotona ja ruokaakin aion laittaa kotiin palaaville. Aika inhottavaa tajuta olevansa ihan sekaisin. Onneksi en ollu miehen kans puheissa, se olis taas nauranu ittensä tärviölle.

Meinasin, että kannatan hieman sitä kylän toistakin kauppaa; K-marketiksi muuttunutta Valintataloa. Ovenpielessä oli Plussa-tarjouksia (mulla ei oo +-korttia) mutta oli siinä sitten jauhelihatarjous, kun aattelin tänään tehä pottuja ja jauhelihasoosia. Menin sisään, otin korin ja yhytin hedelmälaarista mehukkaan näköisiä satsumia. Napsin pari pussiin ja rupesin etsimään punnitusnumeroa. Ei ollut. Ei sitten missään. Jätin pussin sitten siihen ja lähdin etsimään sitä jauhelihaa. No sitä ei ollut. Oli kyllä vieressä jotain Pirkka-jauhelihaa.

Ja punalappuista kanaa. Vein korin pois ja häivyin ääsmarkettiin. Siellä sentään oli mitä tartti, ja punnitusnumerotkin asianmukaisesti. 

maanantai 26. syyskuuta 2016

Sumua joesta

Aamukävelymaisema
No niin. Katsottu käytännössä koko päivä sohvallamakaavaa ketoaineenhajuista miestä, joka sentään lämmitti saunan illalla. Mutta ei se onneksi ole tavallista. Siis että päivän vaan makaa. Ei jaksanu (tai ollu ajokunnossa) että olis käyny ostamassa edes evästarpeita tälle päivälle. Mie kävin kuopuksen kans hakemassa esikoisen poikakaverin luota ja mentiin yhdessä kirppikselle, jossa mie tosin en ehtiny katella juuri mitään kun yhytin kaverin, jonka kanssa oli paljon asiaa... :)

Kuopus oli aamulla pahoinvoiva, jäi kotiin ja nukkuu vuorostaan tuossa sohvalla. Minunkin tekis mieli mennä nukkumaan, mutta laitoinkin pyykkikoneen pyörimään.

Nyt on muuten komeita vaahteroita tuolla kylillä. Mejän vaahteran lehdet on niin kuivia käppyröitä, ettei niistä saa edes lehtikransseja. Sienet on kuulemma myös kuivia käppyröitä. Sais vähän sataa, mutta puoliväliin viikkoa on ennusteeseen merkattu hieman sadettakin.

On vähän ankeaa.


sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Mieliositus

Junassa matkalla Helsinkiin kolme pissistä keskusteli, ja joku mainitsi, että kun siellä Helsingissä, heidän brunssillemenoaan häiritsemässä oli joku "mieliositus" - en ole ihan varma, oliko sana juuri näin, mutta jotain omituista kuitenkin - eivät osanneet edes sanoa sanaa mielenosoitus. Joku toinen kysy, että mikä mieliositus, mutta kukaan ei tiennyt. Ei ole paljon kuplansa ulkopuolelta asioita seuranneet.

Anoppi oli soittanu miehelle, ku olin jo lähteny, että ettekai te ole menossa sinne, kun on väkivaltaiseksi odotettu. Sitähän ne natsit ja rasistit haluaakin, että ihmiset pelkäis niiden väkivaltaa ja jäis kotiin. Pelolla ja hakatuksitulemisen uhalla ne haluaa hallita, niinku koulukiusaajat konsanaan. Mutta jos ihminen ei ole sellaiselta turvassa 15 tuhannen ihmisen seassa, niin missä sitten?

Toki poliisi meitä puhutteli, mutta toisen asian tiimoilta. Näyn jopa yhdessä Poliisin twiitissä. Hurja anarkistieläkeläinen! :D Seurattiin sivusta sitä ihmisoikeuksien polkemista kannattavan ryhmittymän pikkuruista kulkuetta. Poliisitkin nauroi niitä, eikä se kulkueen "äänitorvi" tehny mielipuolisen kuuloisella rääkymisellään asiaa yhtään vähemmän naurettavaksi. Melkein ihan sääliksi kävi.


Peli poikki
Aito avioliitto
Illalla vein miehen luokkakokoukseensa, jossa aikoi olla vain jonkin aikaa, käyttää rahaa muutaman kympin (kun sitä ei tosiaan nyt paljoa ole) mutta kun puolenyön lähestyessä kyselin, joko haen sen pois, niin kielsi ja tuli taksilla viiden aikaan aamulla... "muutama kymppi" my ass... ehdotin, että jättää kortit kotiin ja ottaa vain käteisenä sen muutaman kympin mukaansa, niin haen sen pois kun rahat loppuu, mutta eihän se käynyt. Hauskanpito ensisijassa.

torstai 22. syyskuuta 2016

Unohtui

Niitä kuvia piti. Oli niitä enemmänkin kuin ne, jotka aamummalla laitoin... unohdin vain laittaa loputkin. Mihin lie ajatus karannu kesken kaiken taas.
Melkein vielä kesä

Jo syksy

Kromosomikrassinsiemenet
Kävin siellä anoppilassa, sillä on kauniin pastellinsävyisiä krasseja ja nyysin muutaman siemenen siltä. No, luvan kanssa kyllä. Sillä niitä riittää, ja aikoo suurimman osan ottaa talteen enskesää varten.

Mie lähen saunaan.

Syyskuun 22.

Myöhäisherännäinen

Ojaan karannut hanhikki

Kehä- ja auringonkukat
Jahas, aurinko teki tepposet tuon alimman kuvan kans, auringonkukat ei ees näy. Koirat kyllä näkyy. Ja mun varjo.

Niin että laitoin taas kuvia :) oli niin ihana aurinkoinen päivä käydä kävelyllä, etenkin kun ennuste lupaili pilvistä niin se oli erityisen mukavaa. Mittarissa oli hikiseen kymmenen astetta, ni puin koirillekin pusakat, mutta puolivälissä matkaa toinen jo alkoi läähättää ja piti riisua. Toinenkin tuli siihen sen näkösenä, että riisu multakin, ja tuntui tyytyväiseltä ilman. Itse pidin vaatteet päälläni.

Käytin kuopusta fysioterapiassa sen murtuneen, leikatun, kipsatun ja kuukauden ilman kipsiä olleen vinoonmenevän jalan takia. Musta oli outoa jo alunalkaen, kun ne ei sairaalassa kiinnittäneet huomiota siihen, että varpaat kääntyy sisäänpäin, ja vaikka tyttö ajatuksen kanssa kävellessään osaa kyllä kääntää jalan oikeaan asentoon, niin yleensä se kävelee sillä "väärin". Nyt tuli kinesioteippi ja kahden viikon päähän kontrolli. Onneksi saatiin uusi aika tuohon lähiterveyskeskukseen, kun tänäinen fyte oli siellä vihaamassani sumpussa. Se lussukuminen auto oli edelleenkin siinä parkkipaikalla, eikä tietenkään yhtään tyhjää paikkaa ollu - ihmiset on hädissään parkkeerannu tosi typeriin paikkoihin mihin sattuu, mie vein auton kauemmas ja tukin taas toisen paikan liian pientä parkkista. Tuo on tehty jollain hevoskärryillä ajettavaksi tuo kaupunki, eikä ole niistä ajoista kummentunu.

Viikonloppuna olis Hesassa se Peli poikki! -miekkari, jonnemenoa oon miettiny, mutta mies sanoo "ethän sä sinne oo menossa, voi olla väkivaltaista"... pelolla ja väkivallallahan paskiaiset haluaakin hallita, ja pelko tuntuu olevan suurta. Jokunen nettituttu on ehkä menossa, en mie yksin sinne haluaiskaan. Osittain samaan aikaan kokoontuu Aito Avioliitto -yhdistyksen kulkue, molemmat kulkee saman reitin mutta päinvastaiseen suuntaan, ja ihan varmasti yhdistys julkaisee väenpaljoudesta (siis PP-kulkueen väenpaljoudesta) kuvia omana väkenään :P ne ei yksinkertaisesti pysty olemaan käyttämättä tilaisuutta hyödykseen, kun niiden kulkuehan ei saa montaa tyyppiä kasaan. Edellinenkin kulkue jätettiin kulkematta, kun oli liian vähän väkeä.

Uuninlämmityspäivä. Sämpyliä ja lasagnea, joista jälkimmäinen ei kylläkään itse tehtyä. Sitte aattelin, että vois käydä anoppilassa, ostin anopille kukkia joista tein asetelman koriin, kun ei tullu sitä tuliaista ostettua...


Omituinen höpöttäjä

 Monesti on tehnyt mieli kirjoitella tänne, mutta en ole jaksanut. Ja pääkin on usein aivan tyhjä omista ajatuksista - mutta jos sitä ei täy...