Illalla alkaneen lumisateen jälkeinen aamu näytti tältä, kun aurinko kurkkasi pilvenraosta noustessaan. Oli aika erikoinen efekti. Linnutkin oli hiljaa, mitä en yhtään ihmettele. Niitäkin vitutti kun tommonen lumimäärä tuli ja sentään monilla jo munat pesässä.
Illalla sain myös viestiä, että navetalla kaivattais siivousapua, kun vieraita oli tulossa ja paikat vähän sekaisin. Kuusi tuntia jynssäsin paikkoja lypsyrätillä ja piilottelin erinäisiä tavaroita kaappeihin, kun enhän mie, vieras ihminen, tienny missä mitäkin pidetään ja mihin ne kuuluis - miehän en oo mikään siivooja tyypiltäni, en oo koskaan sitä hommaa oppinu muutaku just noin, että olemassaolevat tavarat vaan sullotaan laatikoihin ja kaappeihin tai järjestetään nätisti riviin. Ja pestään tasot, ovet ja sellaset. Ja navetan pinnoille tulee äkkiä semmonen ruskea pölykerros. Mutta onhan se paljon helpompaa ja suoraviivaisempaa kuin oman kodin siivous :)
Loppupäivän olinkin sitten taas ihan pois pelistä, tuli migreenikin. Edellispäivä oli taas sellanen superstressipäivä, ja luulen että migreeni oli tulossa jo sen päätteeksi, mutta sain lääkittyä sen hiljaiseksi siksi aikaa, että kävin hommissa. Ja tänään on taas ihan uusi tinnitus korvassa, kummallinen humina. Alkoi aamulla ja paheni niin, että on pidettävä kuulokkeissa musiikkia, kun häiritsee muuten. Ja päänsärky jatkuu, toki.
Esikoinen on flunssassa taas. Kuumettakin oikein. Kuopus oli pari päivää pois koulusta alkuviikolla kurkkukivun ja oksentamisen takia. Saa nähdä tarttuuko tauti, viikonloppuna olis menoa kauemmaksikin.
Kävin sen verran koirien kanssa iltakävelyllä, että pääsin ihaileen näsiän kukintaa. Se on sitten ihmeellinen pensas! Kukkii noin ihanasti vaikka on käytännössä ihan talvi, lumet vaan sulaa välillä pois. Toinen kukassa oleva samalla suunnalla on tämä:
Kevätlinnunsilmä. Sekin jaksaa kukkia, vaikka lumen alle välillä jääkin. Ja mie vissiin jaksan sen joka kevät käydä kuvaamassa ja laittaa kuvan tänne :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Omituinen höpöttäjä
Monesti on tehnyt mieli kirjoitella tänne, mutta en ole jaksanut. Ja pääkin on usein aivan tyhjä omista ajatuksista - mutta jos sitä ei täy...
-
21. anniversary Tänään on 21. hääpäivä. Muistan, kun täytin 21 vuotta - silloin tuntui takana olevan ihmisikä, mutta ei tämä viimeisin...
-
Otsikon lausahdus on esikoiselta, kun se kuunteli mun peppurointia yrittäessäni tehdä paarmankarkotinta. Tuntuu että mikään ei pysy käsissä...
-
Tänään tulee lapset kotiin! Toinen on keleistä huolimatta saanut naamansa poltettua. Täällä oli tosiaan maanantaina peräti 27 astetta lämmin...


Joko siellä näsiä kukkii, pitääkin katsella täällä jos näkyisi.
VastaaPoistaNo kaikenlaista kurjaa sairautta teillä nyt kulkee. Tuo migreeni on kyllä inhottava, harmillisen usein sinulla se on. Lohduttaisko yhtään kun sanon, että kun ikää tulee, se harvenee, vähän. Ainakin minulla kävi niin.
Tähän mennessä on vaan pahentunut, just äsken totesin että on taas mentävä hakemaan lääke, vaikka kuvittelin että kitkutan iltaan asti. En kylle edes tiedä onko kyse migreenistä vai jostain hiton aivoverenvuodosta, kun on niin omituinen kipu ja se korvan huminakin.
PoistaNäsiät oli tuolla jo osin jopa ylikukkineet.
Hyvä kun laitat, koska mä en oo koskaan nähnyt kumpaistakaan ;-)
VastaaPoistaMieki ekan näsiäni taisin ihan aikuisena vasta nähdä, enkä ollu ees tietoinen että moisia on. Hämmästyin kauhiasti. Linnunsilmään tutustuin vasta täällä.
Poista