perjantai 23. kesäkuuta 2017

Juhannus omalla paikallaan

Pitkästä aikaa juhannuspäivä on oikeastikin Juhanin päivä, ja nyt aattona Aaton päivä. Olin ihan varma, että mun lapsuudessa juhannusta on juhlittu ns. oikealla paikallaan, mutta kun tarkistin asian, niin sehän on siirretty viikonloppuun jo vuonna 1955. Ihan sillon ei mun lapsuus vielä ollu. Äiti oli saman ikänen ku mejän kuopus nyt.

Kylymä on. Kuutta astetta näytti mittari, kun kuuden jälkeen ulkoistin itseni ja koirat (villapaidoissaan) aamukävelylle. Naakat oli omituisen meluisia (ja aina on joukossa yksi tai kaksi, jotka normaalin "kja"-äänen sijasta sanoo rumasti "krääää" kun kävelen ohi. Lienevätkö niitä, joiden pesäpiipun päälle laitoin verkon? Pitkävihaista sakkia. Ei ne mun mielestä ennen tätä kesää oo noin kiroillu) ja sitten olikin tienpenkalla tuoreehkot jämät syödystä naakasta. Koirat oli kovin kiinnostuneita ja yritti pyrkiä niiden äärelle.
Juhannusruusun ensimmäinen kukka kokeilee aukeamista. Viime vuonna taisi olla kukinta jo ohi juhannuksena. Niin ne on erilaisia, muutaman sadan metrin päässä kukkii ihan täysiä jo toinen vastaavanlainen ruusu. 

Ollaan miehen kanssa täällä kaksin, kaksi vanhaa vanhaa varista. Toinen juo kaljaa ja toinen syö suklaata, ja koska suklaansyöjä suhtautui nuivasti kaljanjuojan soittamaan musiikkiin, on myös hyvin hiljaista. Toisella on kuulokkeet korvilla. Parempi näin kuin kakkamainen möly.

Ruuankin se tarjos, olin kyllä ostanu kotiin sapuskaa ja suhtauduin skeptisesti siihen, että ruokapaikat olis auki. Jos kauppojen aukiolot on vapautuneetkin, ei se tarkoita että ruokapaikatkin on juhannuksena auki. No ei ollukaan, paitsi se yksi pizzeria mikä on aina. Pizza oli kaunis, mutta täysin mauton - mistä ne oli saanukin sellasta juustoa, mikä ei maistunu  miltään, vaikka ei siitä kyllä yhtään rasvaakaan tullut lillumaan pizzan päälle, onneksi - ja koska se on vehnäpullaa, tuli myös paha olo ja maha kipeeksi. Pizzantekijä näytti Viktor Kalborrekilta.

Pikkuruisessa, ehkä kuuden pöydän pizzeriassa hääräsi juhannusaattona neljä mustatukkaista, erimaalaista miestä (jotka kommunikoi keskenään murteellisella suomella) - en usko hetkeäkään, että se paikka tuottais niin paljon että kaikille vois maksaa kunnon palkkaa. Mutta nythän on eduskunta oikein päättänyt, että työstä ei tartte maksaa palkkaa.

Sit haettiin koirat ja ajettiin Hollolaan katsomaan Kiikun lähdettä.

Olihan se semmonen erikoinen lampare, ihmeellisen vihreän värinen. Tai sinisen tai turkoosin, riippuu valosta ja katsojasta ja ties mistä. Pukkaa seitsemän tuhatta kuutiota kylmää vettä vuorokaudessa. "Hydrogeologisesti Kiikunlähde on osa Etelä-Suomen suurinta maan alla olevaa pohjavesiallasta, joka purkautuu suurina lähteinä kolmeen suuntaan: Kymijoen vesistöön, Kokemäenjoen vesistöön ja Suomenlahteen laskeviin pikkujokiin. Näistä suurista lähteistä yksi on Kiikunlähde." sanoo Wikipedia.

Sitten käytiin katsomassa Hollolan kirkkoa, se oli auki tiekirkkona. Oli mukava päästä sisällekin katsomaan. Eteisessä oli vanha puuveistos, missä Pyhä Yrjänä voittaa lohikäärmeen, ja mun kävi sääliksi sitä lohikäärmettä... kamera jäi autoon sillä reissulla, enkä saanut kuin puhelinkuvia.

Hiukan sai muuta aateltavaa, kun ajeltiin. Ja nukuin pitkät päikkärit. Heräsin taas itkuuni. Unessa olin pöydän ääressä vastapäätä mun äitiä, joka kysy kuka mie oon.

17 kommenttia:

  1. Tuo on tosi upea tuo lähde!!! Katsoin vielä oikein kartalta, täytyy äidille vinkata kun asuu siellä päin. Mitkä värit!!! Upea!
    Voin oikein tiedätkö tuntea mille saattaa tuntua tuo uni. Mulle itku-unet tietää yleensä iloa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa, ei oo kyllä kovin ilosta ollu vaikka itku-unia oon nähnykin. Ehkä se mulla tarkottaa sitten murheita.
      Lähde oli kyllä ihan hieno.

      Poista
  2. Onpa suuri lähde! Mullaki on ollu semmonen kuvitelma, et juhannus ois ollu minun elonaikana oikeella paikalla, mut eipä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo semmonen 400x100 metrin kokonen, siellä elää kalojakin.
      Ehkä ennen ihmiset ei oo ollu niin työn orjuuttamia, on ehtineet vähän vietellä jussia sillonko kuuluu?

      Poista
  3. Tuo koirakasa on hauska.

    Lähde on tuttu, siellä olen käynyt, samoin Hollolan keskiaikainen kivikirkko. Siellä olen ollut häissä, kaksissakin, joskus 80-90 lukujen vaihteessa.

    Kylmää on, eilen illalla paistettiin ulkogrillissä makkaraa ja toppatakki oli minulla päällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja mie just mietin siellä kirkossa, että miten se käytännössä tapahtuu se alttarille kulku, kun siinä on leveät paksut pylväät keskellä keskikäytävää. Hankalaa kahen ihmisen vierekkäin kulkea.

      Grillauksessa on oma ilonsa, vaikka keli olis mikä...

      Poista
    2. Mutta eikö olekin kaunis kirkko sisältä? Vihkipari meni peräkkäin sen tiilipylvään vasemmalta puolelta, näin muistelen.

      Poista
    3. Kyllä se oli kaunis, urutkin oli upeat ja hienosti valaistut.

      Poista
  4. Olemme aikoja sitten asuneet Hollolassa mutta siitä huolimatta emme ole koskaan käyneet tuolla lähteellä. Näyttää niin kauniilta. - Meillä oli eilen aurinkoista - yllätys, yllätys. Nytkin on poutasää. Hyvää juhannuksen jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se kuulemma olekaan kovin kuuluisa, vasta Järven tarina -elokuvan myötä tullu ns. suuren yleisön tietoisuuteen.

      Tänään ei kans kannattanu uskoa sääennusteita; vasta illalla alkoi sataa, vaikka koko päiväksi ennustettiin. Olis ollu tylsää jos olis niitä uskonu ja jääny kotiin sisälle möllöttään.

      Poista
  5. Mäkin vaan nukun, päiväunia ja sikapitkiä yöunia. Just vasta nousin... No meneehän se juhannus näinkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nukkuminen on hyvä tehä sillon, kun siihen on aikaa!

      Poista
    2. No se on totta, ja sit kun on tollanen matalapaine niin väsyttää vaan koko ajan.

      Poista
  6. Olipa surullinen uni *hal* Mä olen taas kaivannut kissaamme kovin tänään, on niin outoa ilman sitä.

    Pitänee tehdä kesäretki tuonnepäin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kumma, miten sitä onkin sellaisia päiviä, että poismenneet käy usein mielessä. Kyllä vain äitiä tuli mullakin ikävä, kun tuli tämä talohomma harmiksi. Vaikkei siitä eläessäänkään usein apua ollu.

      Poista
  7. Meillä ei juhannusruusu vielä kuki. Lämmintä on kuitenkin yli 10 astetta ;-) Juuri nyt aurinko näyttäytyy eikä edes sada.

    Lempeää sunnuntain jatkoa!

    VastaaPoista