perjantai 15. heinäkuuta 2016

Nyt se on tapahtunut

Se etten kuule enää heinäsirkkojen siritystä. Mies (joka on 6+ vuotta minua nuorempi) päivitteli, että kylläpä ne metelöi, ja ainoo mitä kuulin oli lyhyt päräys silloin tällöin. Viime kesänä vielä kuulin.

Ja sairaalan vessassa tukkaa haroessani löysin ihan oikean harmaan hiuksen. Sen jälkeen on löytynyt jo toinen, ties kuinka paljon niitä tuolla taaempana on, mitä en peilistä näe. Se nyt ei haittaa minua, oon innolla odottanutkin tukkani harmaantumista. Jos ei syöpä iske ja hoidot vie tukkaa, mulla on vielä pitkä harmaa tukka :) en värjää, paitsi ehkä hennalla jos on mahdollisuus päästä suihkuun huuhtelemaan mokoma "lehmänlantakampaus" kunnolla pois. Varsinaiset hiusvärit ei kiinnosta, eikä vähiten siksi kun ne on niin hirveitä myrkkyjä.

Anja Nystén on kirjoittanut Iltalehdessä ja Kemikaalikimarassa näistä, kun niitä vain mainostetaan myrkyttöminä ja hellävaraisina ja ties minä luonnonmukaisina. Luonnonmukaiseen on vaihdettu vain yksi allergisoiva myrkky toiseen allergisoivaan myrkkyyn, niin voidaan mainostaa esim. "parabeeniton" (parabeenin tilalla resorsinolia ja fenyleenidiamiinia (PPD), jotka ovat pahempia aineita kuin parabeenit) ja "ammoniakiton" (tilalla etyyliamiinia, joka on herkistävämpää kuin ammoniakki ja syövyttää metalliakin) eli organic hiusväri onkin itse asiassa myrkyllisempää kuin tavallinen väri.

Fenyleenidiamiinin kemikaalikortin osa
Tällasta sivelee päähänsä ilolla ihmiset, jotka kenties odottavat vauvaa, kammoksuvat deodorantteja, koska alumiini, shampoita, koska kemikaalit, GMO-tuotteita, koska... ööö... täytyyhän niiden olla pahoja, kun ne on geenimanipuloituja, vaikkei mitään pahaa ole vielä osoitettukaan...

Toisaalta en kyllä välttele karsinogeenejä itsekään kovin aktiivisesti. Juon alkoholia, paistamalla teen ruokaani karsinogeenejä ja tietysti hengitän happea. Alkoholin vois jättää pois kokonaan, mutta ankeaa on, jos alkaa vain höyryttään ja keittään ruokansa, kun kukaan ei takaa, että silläkonstinkaan säilyisi syövättömänä loppuikänsä. Mieki oon lapsena joutunu hengittään tupakansavua paljon, 70-luvulla ja vielä 80-luvullakin poltettiin ihan yleisesti sisällä ja joka paikassa.

No en mie nyt vielä ala kuolemaa tässä odottaan, vaikka vanha olenkin ja syöpä voi tulla. Tänään oli ihanan raikas ilma käydä kävelyllä, lähdin aikaisin kun heräsinkin aikaisin ja ennuste - niin, eihän niihin ole luottamista kylläkään - kertoo että sataa loppupäivän melkein kokonaan. Mietin tätäkin kohtaa:
Pisarat on laitettu pilven reunaan, kun sateen todennäköisyys on 30-40%, mutta ei silloin, kun todennäköisyys on 80%? Hieman ristiriitaista.

Linnut ei enää laula (tosin mietin sitäkin, että jossain vaiheessa linnut kyllä saattaa laulaa, mutta mie en enää kuule sitä) paitsi pajulintu yhdessä kohtaa, mustarastaan ääni kuului omaan pihaan ja korpit melskas metsässä.


Mennessä kuului kummia huutoja sieltä, mistä kaikenmoisia erikoisia huutoja on kuulunut pitkin kesää. Korpiksi oon arvellut, ja nyt todensin arveluni. Huutelivat korkealla äänellä "huu!" Kiersin tavallaan sen niiden huutelupaikan ympäri ensin, ja sitten polku vei sinne, missä olivat kai mustikoita syömässä tai jotain. Maasta lehahti lentoon ainakin viisi, mahtaa olla perhe. Ilmeisesti niillä on ollut pesä jossain siinä metsässä. Korppihan on runsastunut viime aikoina ja tullut lähemmäksi asutusta, mutta mie piän sitä aina erämaalintuna... ilmeisesti asumme erämaassa.


Villivatutkin alkaa olla kypsiä. Tarkkasilmäinen huomaa kuvassa otuksen, joka heti tuli apajille kun huomasi minun kuvaavan kypsiä herkkuja. Napsittiin ne välipalaksi koirien kanssa.

Piennarmatara
Meidän postilaatikon juurella kasvaa kaunis, mutta haitallinen vieraslaji, paimen- ja keltamataran risteytys, piennarmatara. Keltamatara on harvinaistunut niittyjen kadotessa ja koska paimenmatara - joka on myös haitallinen vieraslaji - valtaa sen kasvupaikkoja ja siten "sulauttaa" sen itseensä. Ovat geneettisesti niin läheisiä, että risteytyvät helposti. Täällä kylällä kasvaa vielä harvakseltaan keltamataraakin tienvarsilla. Mutta en kyllä raaski tuota tuosta hävittää, on kaunis väripilkku kukattomassa, kynityssä maisemassa.

Mutta ne mejän omput. On jotain suht siistejäkin kasvamassa, kuten tämä:

Mutta enimmäkseen ne näyttää tältä:

Eipä haittaa. Ei me olla oikein omenansyöjiä kukaan. Esikoinen ehkä eniten.

Oli muuten vähän outoa, kun tosiaan melko aikaisin oli kävelemässä ja matkan varrella haisi grillimakkara! Ihan sellanen tuoksu oli, kun kaasugrillissä grillattas makkaraa. Melko erikoinen aamiainen. Tai mistä sen tietää, vaikka joku olis tullu iltavuorosta töistä ja sen teki makkaraa mieli ennen nukkumaanmenoa. Ja hyvähän se sillon oli ulkona grillata, nyt jo sataa. Kyllä päivän karsinogeenit pitää saada ;)

Ja niin, tämä meinas unohtua:
Oli tarkoitus laittaa loppukaneetiksi vähän nätimpi kuva, kuin tuo rupinen omena. Itsekseenkylväytyneet orvokit kukkii tänä kesänä tälleen. Huomaa kyllä, että joukossa on ollut isokukkaisiakin lajikkeita, jotka on periyttäneet geenejään jälkipolville.

19 kommenttia:

  1. mä aattelin otsikon perusteella, että siellä vihdoinkin sataa - ja ennusteet on pitäneet kutinsa ;-)

    Sä mikään vanha oo!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kyllä täällä sataa :) ja ihminenhän on just niin vanha kuin tuntee olevansa. Omaa ikäkriisiäni kirjeessä (saman ikäiselle) kaverille vuodatin, niin se vastas että ei itse aio vanheta, ja kehaisi että siinä auttaa lapsettomuus... no, ans kattoo...

      Poista
  2. Samalla lailla on meillä pieniä ja isoja orvokkoja siementänyt ja iloisesti kaikki kukkivat sekaisin.

    Hiusväreistä. Käytän Elumenin suoraväriä, mahdollisimman vähän haittoja eikä ammoniakkia tms. Ks:
    http://kemikaalikimara.blogspot.fi/2010/11/suora-vastaus-suoravareista.html

    Nyt pakkaan autoa, että pääsen aamulla varhain lähtemään reissuun. Vettä sataa kaatamalla ja on tosi pimeää :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Suoravärejä ja niitä sävyttäviä hoitoaineita suosittelen omille lapsillekin, ja nuorempi sellaista käyttääkin, mutta vanhempi värjäilee...

      Täälläkin sataa vettä ja on pimeää ja puolet porukasta pakkaa kamoja kun lähtevät aamuvarhaisella Joensuuhun.

      Poista
    3. Heh, aivan sama täällä, puolet porukasta (1/2) lähtee Joensuuhun, tai vielä ohikin, Kontiolahdelle. Tosin jätän Ilosaaren tapahtuman väliin.

      Poista
    4. Et varmaan menetä paljoa, vaikka jätätkin väliin :) Polvijärvellä noilla on yöpymispaikka, eli ohi joutuvat neki ajaan... aika tasan sitä vastapäätä järven toisella puolella näkyy olevan Kontiolahti.

      Poista
  3. Täällä ei varmaankaan oo heinäsirkkoja...luulisin :) Kaunis aurinkoinen päivä ollu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei teillä varmaan oo sirkkoja :) täällä on päivä ollu kaukana aurinkoisesta kauneudesta!

      Poista
  4. Sähän oot puuma, kun sulla on noin paljon nuorempi mies ;)

    Täällä ei ole vielä vadelmat kypsiä, olen niitä jo sillä silmällä kytännyt, vaan ei...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuokin vatut oli aurinkoisella paikalla harjun päällä, hyvällä lämpimällä paikalla. Ei joka paikassa varmaan vielä oo. Mutta hyviä ja ötököttömiä oli!

      Ja miehän oonki vitsaillu, että ku ekan miehen kasvatus meni pieleen (oli 21 ku tavattiin, mie 16) ni 10 vuoden avoliiton jälkeen piti vaihtaa ja ottaa uusi parikymppinen "kasvatettavaksi". Odotan vieläkin, että se aikuistuis.

      Poista
  5. Ihan tuli vesi kielelle kun noita vattuja katselin, nams.
    Eihän sitä tiedä, vaikka joku grillaisi makkaraa aamupalaksi. On meitä niin moneen makuun ja junaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ne olikin hyviä :) ja sen kokoinen tyhjä kolo alkoi olla omassakin mahassa siinä makkaranpaiston kohdalla, että jonkun campin-makkaran olisin ehkä voinutkin syödä jo. Tai ryynärin.

      Poista
  6. Ja mä murehdin sitä kun mä en harmaannu :D
    Mun maantien värinen tukkani ei harmaannu, se vaan pysyy tällaisena maantienvärisenä. AM ei anna enää värjätä sitä. Kaikessa muussa teen niin kuin itse tahdon, mutta siinä "tottelen" sitä - just noista sun mainitsemista syistä. Aikani värjäytin tukkaani; olin aikani bloni ja sitten vuosikausia punapää. Sitä punaista kaipaan.

    Mutta se miksi en harmaannu, johtuu kuulemma mun hiuksen "muodosta"; niin selitti mun nykyinen kampaajani. En muista kummin päin se meni, mutta kuitenkin jomminkummin: pyöreä tai neliskanttinen hius harmaantuu ja vastaavasti toisen mallinen hius ei harmaannu. Ja mulla on juuri se sen mallinen hius - siis yksittäinen hius - joka ei harmaannu. Epistä. Mummollani oli juuri se toinen: harmaantui kauniisti ja muuttui lopulta lumivalkeaksi.
    Tiiä sitten pitääkö oikeasti paikkaansa?

    Ei mulla muuta - täällä aina välillä oon piipahdellut, Marjaanan Majan nurkista kurkistellut ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis blonDi.... juurikin blondi.... välillä tuntuu, että vieläkin vähän blondi....

      Poista
    2. Heh, bloni en oo koskaan ollu, mutta musta, punainen tai käkkäräinen kyllä. Ja tuossa jokin aika sitten siskoni arveli, että olen perinyt isämme hiuksen, kun ei tahdo harmaantua - kumpi sitten onkaan, neliskanttinen tai pyöreä laatu. Mutta tosiaan nyt on jokunen yksittäinen näkynyt.

      Se hennajauhe olis kyllä harmiton ja "kemikaaliton" vaihtoehto, paitsi että jos haluaa vaikka permanentin tai "kemikaali"värjäyksen sen jälkeen, niin se ei onnistu, mutta mulla sitä huolta ei ainakaan olis.

      Poista
    3. Käkkäräinen kanssa juu, silloin kultaisella 80-luvulla - mukaellen tätä vanhaa David Hasselhoff -renkutusta "käkkäräpää, käkkäräpää, miehiä metsästää..." ;D
      Piikkisuora ja maantienharmaa, näillä eletään, vaan on tähän jo tottunut, kun on hyvä kampaaja joka osaa leikata mieleiseen tyyliin silloin raaskin ja - krrhhm - muistan sinne mennä, enkä nuku onneni ohi...

      Poista