sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Matkalla 7.-8.9. 2016

7.9. Valmiiksitehdyn suunnitelman mukaan Rovaniemellä ei pitänyt käydä, mutta koska miehen puhelin meni rikki eikä hän pysty elämään ilman, piti mennä sinne DNA-kauppaan ostamaan uusi. Useamman sadan kilometrin poikkaisu siis reitille. Kuopus halusi käyttää tilaisuutta hyväkseen ja käydä asemalla bongaamassa yksi juna, joka sattui siinä silloin kulkemaan. Rovaniemen asemahan on yhtä hiljainen kuin joku Pori. Oli siellä sitten parkissa tyhjäkäynnillä yksi dieselveturi.
Rovaniemen asemalta Kemijärvelle päin
Edellisenä yönä alkoi vesisade, jonka piti ennusteen mukaan jatkua koko päivän, mutta toisin kävi. Matka Rovaniemeltä Pallas-Ylläs -kansallispuistoon taittui kauniissa puolipilvisessä säässä. Sade alkoi uudestaan vasta, kun saatiin auto kansallispuiston rajalle P-paikalle parkkiin, ja oltais oltu innokkaita ulkoilemaan.

Poroja näkyi siellä liikuksivan, ja joka paikasta oli jäkälät syöty pois.
Jäkälän tyngät
8.9. Ajettiin aamukahville Pallas-hotelliin, sai samaan hintaan juoda santsikupitkin. Hotelli oikein henki jotain 50-60 -luvun aikaa, jolloin etelästä tultiin hiihtolomalle Pallakselle ja illat oli kosteita.
Pallas-hotelli ihanasti rempallaan

Lähdettiin Taivaskeron lenkille (9 km) siinä aamusella, mutta valitettavasti huippu meni pilveen siksi aikaa, kun oltiin siellä päällä.
Tässä on vielä aika kirkasta. Polku nousee kaukaisuudessa.
Ylempänä rinteellä oli jäänteitä vanhasta Pallas-hotellista, jonka saksalaiset räjäytti sodan lopulla. Minua ihastutti kurjenkanerva, joka sitkeästi vain kukki vaikka oli jo syksy.
Kurjenkanerva

Koirat söi sujuvasti variksenmarjoja, joita ei täällä etelässä juuri ole
Viimeiset näkymät ennen pilveen joutumista
Tältä näytti huipulla
Kuopus meni menojaan kovaa vauhtia, teki koko kierroksen kahden huipun kautta samoin kuin isänsä, mutta minä halusin mennä Vatikurun kautta, kun siellä meni se hieno puro. Tiemme erosivat siis Taivaskeron alarinteellä Liisansatulassa, lähdin koirien kanssa kuruun ja mies lähti Laukukerolle.
Liisansatula

Ja mikä ihana kuru! Mikä rauha ja hiljaisuus suojaisassa lokosessa, jossa vain vesi solisi. Söin eväitä ja lahjoitin kurun haltijoille osan eväistäni.
Nimetön (?) puro
En myönnä olevani taikauskoinen, mutta miehen rikottua puhelimensa totesin, että varmuus on kuitenkin paras. Jotain sellaista tuossa kurussa tapahtuikin, että jatkossa pidin huolen, että annoin uhrilahjoja (yleensä kaurakeksiä) aina kun siltä tuntui. Siihen tapahtumaan liittyi osittain myös kaksi kiirunaa.
Kiirunat
Luulin ensin riekoksi, mutta kun kuuntelin äänet Luontoportista, oli se selkeästi kuitenkin kiiruna. Sanoi "arr-errrr!", pällisteli hetken, toinen meni piiloon mutta tämä yksi juoksi pätkän matkaa toisella puolen puroa kulkevaa polkua pitkin ennenkuin lehahtivat lentoon.
Vatipuro
Päätettiin jäädä yöksi siihen campingalueelle, hienot maisemat eikä tarvinnu olla sumpussa, saunassakin päästiin käymään. Saunan jälkeen innostuttiin miehen kans vielä kävelemään Vatipuroa pätkän matkaa ylöspäin, mutta matkanteko vaikeutui, kun reitilläoleva silta oli jäänyt veden valtaan.
Silta alla veen
Muutenkin siellä oli ne pitkospuut aikansa eläneet, ilmeisesti vuosikymmeniä vanhoja, kun puutkin oli kasvaneet niiden yli.
Kuusi kulkee pitkoksilla
Sanoinkin miehelle, että jos saan joskus jonku eurojackpot-voiton mistä riittää muillekin, lahjoitan kyseiselle kansallispuistolle hieman uusia pitkospuita.

Yö oli taas rauhallinen, ja näkymät oli tämmöset auton ikkunasta:

6 kommenttia:

  1. Näitä on kiva lukea - ja maisemat on upeita - hotkaisin kaikki kolme putkeen tuota vaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa! Mie sinua just mietin, kun joskus sanoit, että kuvalliset jutut latautuu hitaasti, ja näissä nyt on niitä kuvia... olis paljon enemmänkin, mutta en viitsi just siks niitä niin paljon laittaa. Yli 800 kuvaa otin (muistikorttikin tuli täyteen ja piti Kilpishallista ostaa uusi) ja mies kolmella kameralla yhteensä 1800... kännykkäkuvia ei ees oo laskuissa.

      Poista
  2. Hienoja kuvia ja paljon ootte jaksanu jutata :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin vähän aikaa, piti mennä niin paljon kuin jaksoi, että ehti mahdollisimman paljon siinä ajassa!

      Poista
  3. Kyllä saat Lapin kuumeen taas nousemaan ja monet paikat tulevat mieleen, joissa on käyty keväthangilla tai ruska - aikaan. Tosi kiva lukea ja katsoa näitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinne vaan sitten :) paitsi että se vaatii jotain, jonka alussa on r ja lopussa a ja jossain siellä välissä sanotaan "aha"...

      Poista