torstai 27. lokakuuta 2016

Taas unohtui otsikko

Nyt kai on se virallinen ensilumi sitten tullut, tai lähtee kyllä kohta pois, kun on luvattu rankkasadetta moneksi tunniksi. Itse asiassa sen piti alkaakin jo yli tunti sitten, mutta kuten usein sanottu, ei ne ennusteet taho pitää paikkaansa.

Eilen käytin kuopusta sumpussa onnistuneesti, kun sain jopa hyvän parkkipaikan, ja sen jälkeen ajoin keskustaan ja isolle kaupalle, jossa tavattiin esikoinen. Hyvä minä, reipas minä. Sitten vielä käytiin kirpputorilla, kun esikoinen halusi lämpimän talvitakin - löytyi, hinta 50 senttiä. !

Kotona tein äkkiä jauhelihasoosin edellispäiväisen simpukkamakaronin kaveriksi, ja söin siinä samalla seisaaltaan omaa pöperöäni - vihannes-kanajauhelihasoppaa, jonne kokeeksi heitin muutaman perunasuurimon (laitetaanhan soppiin joskus riisiä ja makarooniakin) mutta se ei ollu oikein hyvä, ilmankos ei löydy netistäkään yhtään ohjetta perunasuurimokeitolle :) limaisia ylläreitä ne oli - ja sitten rynnistin koirien kanssa lenkille, kun vielä oli valoisaa. Ja mikä yllättävä ihanuus; aurinko paistoi hetken ennen laskemistaan! Oi miten oli ihana kävelyretki! Koirilla tosin hieman liian vähän vaatetta, ja mullakin näpit paleli. Tässä muutama kännykkäkameralla otettu kuva:


Kyllä taas imin kauneutta silmilläni, oikein epätoivon vimmalla. Varsinkin kun tietää, että kohta on taas harmaata ja märkää.

Mulle tulee sähköpostiin Ilmatieteenlaitoksen tiedotteita, ja tänään tuli tieto, että satelliitti- ja maanpintahavainnoin on tutkittu, että Helsingin ilmanlaatu paranee viikonloppuisin, kun on vähemmän autoliikennettä ja osa teollisuudestakin hiljenee. Tarviiko tuollaistakin itsestäänselvyyttä oikein satelliiteilla tutkia?

Ja taas on valkoinen heteromies (ja nainen) loukkaantuneet, kun "vitsin" kohde on loukkaantunut "vitsistä". Sananvapaus uhattuna! Kyllä minusta välillä tuntuu, että mennään liiallisuuksiin loukkaantumisessa - esimerkiksi se Lidlin maitokampanja oli sentään hyväntahtoista vitsailua - mutta kun joku A. V. vääntää siitä twitteriin mukahauskan kakkapökäleen, niin mauttomuuden raja on ylitetty. Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen tyyppi, joka on irtisanottu huonostiharkittujen twiittausten takia. Ollaan muka hämmästyneitä, että kuinka herkkänahkaisia nyt ovat, kun vitsistä loukkaantuvat, mutta eipä niillä välttämättä ole kokemusta vitsin kohteena olemisesta. Ei ehkä naurattais enää, jos joku vitsailis vaikka epileptikoista tai keliaakikoista tai likinäköisyydestä tuolla tavalla, ja vitsi sattuiskin omalle kohdalle.

Sitäpaitsi liikaa selityksiä. "Vitsivitsi" ja sitten "koe, kun kopioin homoystävältä tekstin" mutta kuitenkin kysyttäessä vahvistaa, että joo, meille ei homoja töihin oteta ja kyseistä "homoystävää" ei löydy. Syrjiminen työnhaussa on yksiselitteisesti laitonta, siinä ei ole vitsailulle sijaa.

Suosittelen, että siihen twitteriin laitetaan sellanen "tämä on sitten vitsi" -merkki, jonka voi laittaa jo julkaistessa jutun yhteyteen, niin ei tarvi sitten jälkeenpäin selitellä.


11 kommenttia:

  1. Tepäs löysitte takin, jossa oli hinta kohdallaan 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan. Ja kun ei ollu tytöllä liian korkealla vaatimukset, niin tavallinenkin takki kävi :)

      Poista
  2. Nuo "tämä on sitten vitsi" -ilmoitukset samoin kuin ne mystiset ystävät vaan tuppaavat tulemaan jälkikäteen ;-) Mutta sellanen olis tietty näppärä, että kun huomais ettei mennyt ihan putkeen, tuli kohu ja ehkä seuraamuksiakin luvassa, vois sit hätäpaniikkiläppäläppä -nappia painaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän on jo alakoulusta tuttua, että kun huomaa mokanneensa, selitellään että "mä vaan vähän testasin sua et miten sä reagoit" tai just että vitsihän se oli. Tai "en minä, vaan joku muu".

      Hätäpaniikkitoimenpiteenä A.V. on ainakin poistanut vanhan twiittinsä "Onhan se selvä, ettei homopelaaja tunne oloansa mukavaksi heterojengissä. En minäkään kokisi oloani mukavaksi homojengissä."

      Poista
    2. Jonkin verran homo- ja kaikenmaailman muissa erilaisissa piireissä liikkuneena mua vaan aina ihmetyttää nää töräykset.

      Ja ei, ei koskaan tuntenut oloani epämiellyttäväksi. Mikähän siinä on, että miehinen itsetunto ei kestä homoja mutta naisille lesbojen kanssa kaveeraaminen ei tunnu missään?

      Poista
    3. Pelko oman piilohomouden ryöpsähtämisestä pinnalle? Pelko että muut luulee homoksi jos on homon seurassa? Seksuaalisen ahdistelun pelko? Fobiat on vahvana miehissä kyllä.

      En oo kyllä kuullut, että kukaan homo olis valittanu epämukavuutta heteroseurassa. Aika suppea elämänpiiri olis semmosella. Ja homoseuraa pelkäävän täytyy sit varmaan kysyä jokaiselta aina se seksuaalinen suuntautuminen, että osaa pelätä oikeita ihmisiä.

      Poista
  3. Voi, kun teillä on jo lunta :) Löytäspä miunki lapsenlapset yhtä halpoja vaatteita, huohh. Kyllä ne jotain paitoja kattoo kirppikseltä, muttei takkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se säästää pitkän pennin! Mejän tytöt on aika hyvin sisäistäneet sen, että rahaa on vain vähän. Että jos ostaa kalliit kengät, se on sit pois jostain muusta.

      Poista
    2. Pitkän sentin, siis... eli metrin?

      Poista
  4. Twiitit on niin nopeatempoista viestittelyä, että pitäisi vähän miettiä pidempään mitä sinne syöttää. Enpä moisia juurikaan seuraa, muutaman tutun vain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle ei oo tuttua ollenkaan. Ja paree on olla menemättäkin, eipähän tuu sitten aivopieruja julkaistua niin helposti ja nopeasti :)

      Poista