maanantai 19. joulukuuta 2016

Rutinaa ja pauketta

Kertakaikkiaan multa lähtee toimintakyky kokonaan, kun jotain vähänkin tapahtuu... sillon kun jouduin sitä itkevää lasta koulussa tsemppaamaan viesteillä ja loppuviimen hakeen sen kesken päivän kotiin, niin en osannu tehdä mitään, en edes koiria käyttää lenkillä. Olin vaan ahdistunu ja selasin pakonomaisesti nettiä.

Tänään kun vein toisen tytön junalle, piti auton etupää etenkin kääntäessä niin kamalaa kolinaa, että nyt sen miettiminen alkaa lamauttaa. Onko vika kallis korjata, jättääkö se mut tielle kun pitää tänään käydä kaupungissa, uskallanko edes ajaa sillä... tyyppivikoja etsin netistä, siellä oli mm. "—Etujouset voivat katketa ja iskeytyä renkaaseen ja auton hallittavuus voidaan menettää." Onhan se jo pitemmän aikaa rutissut aina toisinaan kääntäessä, mutta nyt se pitää jo pelottavaa pauketta. Vaillinaisella tietopohjallani voisin veikata kääntölaakeria... se kuulostas hyvältä vaihtoehdolta renkaaseen paukahtavan jousen rinnalla. (edit: kyllä se piru vaan oli se jousi... poikki mikä poikki, näkyy renkaan yläpuolella törröttämässä) Täytyy soittaa apikkeelle, jahka aikaa kuluu että se herää...

Niin, tässä oottelen että aika kuluu enkä saa mitään aikaiseksi! Pää on ihan tyhjä lukuunottamatta ongelmaa. Ja onhan meillä tuo toinenkin ongelma - 18 vuotta sitten lämpimäksi eristetty vintti. Siellä on ilmeisesti eristeet kastuneet ja edessä mittava uusi remontti. Mistä pirusta me siihen rahat saadaan?? Mentävä hattu kourassa pankin tiskille taas, vaikka entisiä lainojakin on helvetisti. Ei ne kaikki oo isännän hupilainojakaan, mutta iso osa lienee. Se kun tykkää saada kaikkee mitä haluaa, vaikkei siihen oo rahaa. Nyt taas varmaan kun pitää hakee lainaa niin haluaa myös itselleen hieman harrasterahaa siinä siivellä, kun sitä kuvauskopteria mielii - sillä, että ottaa lainan omiin nimiinsä ottaa myös oikeuden käyttää rahat. Vaikka loppujen lopuksi siitäkin lienee panttina tämä meidän yhteinen talo, eli minunkin omaisuudesta se on sitten pois, jos se ei saa sitä maksettua.

Ja tosiaan kun miehenkin työpaikka on taas liipaisimella. Ei oikein pysty toiveikkaasti suhtautumaan tulevaisuuteen. Maalla on uskomattoman paska hallitus näin köyhän näkökulmasta, että ei suuressa mittakaavassakaan pysty olemaan toiveikas. Onneksi sentään eutanasia-aloite pääsi jatkoon...


Ostin eurolla kullanväristä kynsilakkaa, ja sekin näyttää kynsissä melkeen siltä, ku olis kynsisieni. Kynttilän valossa vielä välttää... oikeassa reunassa näkyy väriä vaihtava tuoksukynttilä, joka tuoksuu niin vahvasti, ettei sitä voi polttaa ku hetken kerrallaan.

Jonoa rasva-pähkinäpötikälle.

10 kommenttia:

  1. Ahdistus ei ole hyvä asia mutta ei ole myöskään se että harmeja kasaantuu joidenkin ihmisten kontolle enemmän kuin tarpeeksi.
    Josko siinä autossa nyt ei kumminkaan ole mitään noin dramaattista, sieltä voi olla mennyt koiranluu (maksaa muutaman kympin), alempi tukivarsi käynyt väljäksi (niin ikään muutamia kymmeniä euroja) tai vetoakseli (onko etuvetoinen?) joka ei senkään hinta päätä huimaa. No, tuleehan päälle asentaminen jos ukkos tai joku tuttu ei sitä tee mutta tässä nämä mun arvaukset. Ei pidä ajatella aina pahinta koska se vetää lipan maata kohti, olkoonkin ettei ne pettymyksetkään sitten tunnu niin pirusti (tuntuu ne) mutta suosittelen kuitenniin että josko miettisit noita halvempia..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se on sataviiskymppiä jousi ja laitto. Kuulemma. Voihan siellä tietenkin muutakin olla kuin se katkennu jousi.

      Poista
    2. No ei kuitenkaan mikään helvetilinen summa vaikka onhan tuo 150,- rahaa.

      Poista
  2. Voihan kökkö, kaikki remontit tulossa :( Ihan kauniit kynnet näyttäs olevan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän ne tuppaa kasaantumaan... mutta vielä on paljon, mikä voi mennä rikki. No, jääkaappi on jo; kylmin paikka on vihanneslokero, jonka ei sais olla kylmä. Mittarilla mittasin. Falskaa pakastimen eristeet.

      Poista
  3. Nuo vanhat autot on niin arvaamattomia. Jokainen ylimääräinen ääni saa hermot kireälle, tiedän. Toivottavsti ei vika ole kallis korjata.

    Niinhän se noitten lainojen kanssa on, jos talo on vakuutena, että siitä päältä se otetaan. Nykyään on vaan niin hankala edes vanhoja taloja saada myytyä. Ihmiset ei enää hanki remontoitavaa taloa halvalla vaan haluavat kaikki mulle heti, eli hienon ja uuden. Eikä lainaakaan saa määräänsä enempää. Sun ukkos saisi työntää sen helikopterinsa, sanonko minne.

    Meillä on muuten ihan samanlainen rasva-pähkinäpötö ja tikka käy siinä päivittäin, kohta se katkeaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Semmosta se on, koko ajan saa oottaa seuraavaa vikaa. Ei tuossa nyt kovin pahasti oo ollukaan, mitä nyt takajarrut ja laturi ja akku ja sivutörmäyssuojan johdotukset ja semmosta pientä.

      Oon seurannu asuntokauppaa näillä nurkilla, ja aika nopeesti niitä häviää myynti-ilmoituksista. Joko menee kaupaksi tai vedetään muuten vain pois, niinku naapuri teki, mutta sillä olikin ihan liian kova hintapyyntö ku vaimo halus laittaa omille puutarhatöilleen hintaa. Ei se silleen mee. Talo ei oo sen arvokkaampi, vaikka piha oliskin tehty mäntykentästä paratiisiksi. Mutta aika pienen hinnan sais laittaa tämmöselle mökkerölle, hyvä jos sillä kaikki lainat sais ees maksettua...

      Poista
    2. Sama on täälläpäin. Jos myy puoli-ilmaiseksi talonsa, niin toki ostajia löytyy. Mutta muuten on jotkut talot monta kesää myynnissä, talveksi vetävät pois.
      Ei tässä vielä myymässä olla, mutta toki tulee alueen myyntiä seurattua.

      Poista
  4. Voi kääk, nuo autoasiat on aina kurjia (lue:kalliita) ja varsinkin joulun alla sattuessaa tooosi tylsää :-(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Eilen hieman kilahdin isännälle, kun se sano että pitää miettiä, mihin enskesänä reissaa, kun kaikkiin ei ole varaa. Reissaamiset ja muu hauskanpito silläki on vaan mielessä.
      Onneksi meillä sentään on toinenkin auto, ja mie en nyt erityisen pahoillani oo siitä, että mie en nyt pääse ajeleen. Toki tammikuun alussa jo pitäs päästä. Anoppi kuskas tyttöä psykologille eilen.

      Poista