lauantai 31. joulukuuta 2016

Viimeistä viedään

Vasta yksi ennenaikainen laukeaminen on tullu mun tietoisuuteen asti - eilenillalla, kun olin nukkumassa, pamahti jossain lähellä. Heräsin säikähdykseen, ja näin ikkunasta heittyvissä varjoissa liikkuvaa valoa ja ymmärsin sen olleen joku ilotulite. Jotta jaksaisin sitten illalla valvoa eikä tarttis mennä nukkuun säikyttelevään paukkeeseen, niin otin illalla pitkästä aikaa nukahduslääkkeen puolikkaan. On ollu tosi pätkittäisiä unet viime aikoina ja päiväväsymys kohtuullinen. Painajaisiakin näin tässä yhtenä yönä; oli psykopaattimies joka rääkkäs kissanpentuja ja aikoi tehdä saman mulle, oli susia jotka kävi mun kimppuun ja vielä karhun tuoreet, märät jäljet sisällä, oli kävelly etuovesta sisään ja takaovesta ulos. Saman yön aikana kaikki. Yks yö oli teemaltaan painajaiset omista lapsista. Nyt nukuin sikeästi ainakin viisi tuntia heräämättä kertaakaan, ja sitten vielä pätkäunia muutaman tunnin.

Rasti seinään; mies ei oo ostanu yhtään paukkuja eikä ehkä ostakaan! Olen tyytyväinen. Vielä tyytyväisempi olisin, jos suurin syy asiaan ei olis rahapula. Käydään kai katsomassa joku yleinen paukuttelu sitten, mikä tarkoittaa myös kaljottelun siirtymistä myöhämmäksi, josta olen myös tyytyväinen. Mies on kohta niin hyvätapainen, että mistä mie enää keksin valituksen aiheita?

Sehän lopetti tupakoinnin - tai itse sanoo, että ei lopettanut, ei vain ole polttanut - jo puolisentoista vuotta sitten. Aika pienestä pitäen olikin polttanut, mutta koska mummonsakin, joka poltti yli 70 vuotta elämästään, selvis ilman keuhkosyöpää, niin ei ollut sitäkään pelotetta. Mun isälläni, joka lopetti nuorena polttamisen (sillon ku se oli pieni, oli ihan normaalia että kaikki miehet poltti, ja jossain savottakämpissä lie ollu ihan sama polttiko vai ei, kun ilma on ollu sakeana tupakansavusta) ja silti sillä on nyt keuhkosyöpä. Olenhan itsekin joutunut lapsena asumaan tupakansavussa.

Luin taannoin jutun patologista, joka sanoi, että kaupungissa asuvan vanhemman, tupakoimattoman ihmisen keuhkot ei juuri eroa tupakoivan maalaisen keuhkoista. Etsinpä sen jutun ja linkitän tähän ...  Tässä. Oulusta oli kyse, eli ei edes mistään suurkaupungista. Yksi hyvä syy asua maalla, vaikka en kyllä ole aina ihan varma täälläkään ympäristön puhtaudesta.

Kevennykseksi riistakameran videopätkä. Eihän tuo nyt kovin skarppia kuvaa ota, ja tarkennus on hieman kauempana, mutta minusta se on hauska. Orava syödessään tarkkailee, että mikä on tuo laatikko, joka raksahtelee tuossa. Harakat myös oli hieman epäluuloisia katseita siihen heittäneet.

Yöllä kamera oli ottanu joitain kuvia, mutta niissä ei näy mitään. Toisaalta tänäaamuna kävin heittämässä siihen vähän lisää kuorittuja auringonkukan siemeniä, josko siinä edes joku lintu käväisis edessä, mutta ei ollu ees mua kuvannu. Välillä sen logiikka mättää kyllä. No, sitten kun otan kameran alas, näkee noita videoita - niistä joskus paremmin  hahmottaa. Ja säätöjä vois rukata kans.

Sillon ku kamera oli vielä tuossa lintujen ruokintapaikalla, siinä oli aamupimeällä käyny joku karvainen olio, josta ei näkynyt kuin vähän selkää... en tiedä onko täällä taas rottia vai mikä lie. Nyt kun ei ole luntakaan, ei näe jäljistä.

Yksi ilonaihe on sekin, että vanhempi tytär, joka ei ole pystynyt päättämään, miksi haluaa isona tulla, on löytänyt pari sellaista alaa, jotka ehkä saattais olla sellasia, mitä se vois kuvitella tekevänsä. Toivon pilkahdus! Ilolla kohden uutta vuotta, toivon sen teille lukijoillekin olevan juuri jokaiselle sopivanlainen!

10 kommenttia:

  1. Ei kuulosta ollenkaan hullummalta sun uudenvuoden aattosi! Mulle tulee ystävä ja sen mies käväsemään, esikoisesta en vielä tiedä onko kotona, lähteekö viihteelle vai kuskiksi. No, selvinnee!

    Sinne kans Oikein Mukavaa Vuotta 2017

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Rauhalliselta kuulostaa sullakin :)

      Poista
  2. Yhtä positiivista ensi vuotta teille :)

    VastaaPoista
  3. Hyvä uutinen siis on, että asutaan metsän vieressä, vielä mäntyjä paljon. Oma isäni kuoli keuhkosyöpään, tupakka ainakin oli osasyynä.

    Oikein hyvää tulevaa vuotta 2017 sinulle ja koko teidän porukalle!

    VastaaPoista
  4. Hyvää vuodenvaihdetta sinne :)

    Aina joskus pohdin, miltä mahtavat mun keuhkot näyttää. Asuin ensimmäiset kuusi elinvuotta Helsingin keskustassa ja isä poltti kolme askia vihreätä norttia päivässä. Isä poltti sekä sisällä että ulkona ja autossakin. Ei varmaan ole loppujen lopuksi ihme, jos sain sisäilmasta altistusoireet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kuulostaa hurjalta tuo isäsi tupakointi. Mutta 70- 80-luvuilla ei tiedetty tai välitetty, että se savu on myrkkyä, ja altistettiin lapset ihan surutta tosiaan autossakin.

      Poista
  5. Mä näin pari yötä sitten painajaista, jossa mun hyvän kaverin veli yritti puukottaa mut hengiltä mun työpaikalla. Samassa unessa mun päästä irtosi hilsettä, joka oli kuin punaisia tahmaisia rusinoita ja lisäksi löytyi pari sentin pituista ötökkää. Lisäksi jouduin junaan, jossa tiesin jo matkan aluksi, että siellä oli pahoja ajatuksia omaava ihminen mukana suunnitelmineen. Onneksi heräsin ennen seuraavaa katastrofia... Ei parane nukkuakaan enää...

    Hyvää uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, joskus ne kaikki pahat kertyy samalle yölle... nukkuneeko sitä sitten jotenkin huonossa asennossa tai onko stressiä vai mikä tuo niitä pahoja unia.

      Poista