torstai 25. elokuuta 2016

Zuppiloita

Hieno metsäretki oli mulla eilen. Sain tytön mukaani, se keräs mustikoita pieneen hilloämpäriin ja mie kattelin niitä kanttarelleja. Tyttö kyllästyi jo jonkin ajan kuluttua ja tehtiin niin, että se meni koirien kanssa kotiin, mie lupasin kantaa sen mustikat kotiin. Intouduin keräämään astian täyteen, ja joko mun silmät oli sitten asemoituneet mustikkamoodiin tai sitten niitä kanttarelleja ei niin kauheasti ollukaan, miltä se eilen tuntui. Jonkin verran kuitenkin sain, ja onneksi oli sit pari muutakin pussukkaa mukana, kun yllättäen löysinkin suppilovahveroita!

Olin jo aiemmin viikolla nähnyt pari, mutta kuittasin ne rustonupikoiksi tai joksikin muuksi, kun ajattelin että ei syksy NIIN pitkällä vielä voi olla, että suppiksia löytyis. Mutta kyllä se vain on. Kävin sitten takaisintullessa vielä katsomassa sen montun, mistä niitä yleensä löytyy, mutta se metsäkone on niin rikkonu metsänpohjan, ettei siellä mitään ollu. Ja miksi ne hakkuujätteetkin pitää kasailla siihen polulle? Miksei niitä voi laittaa vähän sivuun kulkureitiltä? Metsä sotketaan ja roskat jätetään ku paska perseestä just siihen. Mutta ei sentään kaataneet vielä kaikkia puita, pisteet siitä.

Hirvikärpäsiä kuulostelin reissullani, ja kaikenmoista pörähtelijää olikin, vaan en yhtään hirvikärpästä oo ittestäni löytäny. Illalla sängyssä sit aattelin että olisko niitä kumminkin tullut, ja tietenki alko kutittaan sit joka paikasta :)

Selkä oli kipee jo lähtiessä, mutta kipu unohtui mustikoita ja muuta poimiessa... sitten kun tuli takaisinkävelyn aika, oli selkä ja jalat aika kamalat. Tasamaalla vielä käveli, mutta ylämäki oli siinä ja siinä, ja kotiportaat piti nousta porras kerrallaan kun jalat teki tenän. Aamulla oli taas vaikee könytä rappusia alakertaan. Mietin, että nytkö mie jo oon sitten vanhus, jolla kolottaa joka paikkaa ja aamuisin on nivelet jäykät... tosin eilen kyllä laskeskelin, että ku mun äiti oli tämän ikäinen, sillä oli jo kaksi lapsenlasta, joista vanhempi meni kouluun. Se oli mummo jo 41-vuotiaana. En ollu aiemmin tullu ees aatelleeksi.

Pyykinpesukoneen haju on tullu takas. Eilen pestyt vaatteet haisee niin, ettei niitä voi käyttää.

Esikoisen koulumatkatukihomma ratkes niin, että mitään tukea ei haeta kun ei sellasta saa. VR:n kausilippu riittää, kun joka aamu alkaakin ysiltä, ja se maksaa kaksi euroa vähemmän, mitä pitäisi lipun vähintään maksaa, että sais Kelan tukea.

Kuopuksen kaverin sairaus on selvinnyt, eilen aloitettiin lääkitys ja sen takia ei voitukaan mennä sitä katsomaan - tänään mennään.

6 kommenttia:

  1. No mä jossain näin kans, että suppiksia vois jo löytyä, mutta en kyllä uskonut. Nyt taidan uskoa ;-)

    Pitää mennä katastamaan paikat jahka kuopus taas lähtee isälleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nähtävästi nämä harjut on sienillekin mieluisia paikkoja, kun vaan tarpeeksi sataa...

      Poista
  2. Kyllä tänä vuonna on paljon sieniä, kaikenlaisia. Metsäkoneet ovat tuhonneet tässäkin nuo lähimmät suppilovahveropaikat, onneksi tuossa pienen auto- tai fillarimatkan päässä on VIELÄ koskematonta sienimaastoa. Saa nähdä kuinka kauan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ihan hirveästi kyllä sieniä! Tuossa meidän metsässä niitä ei yleensä oo ku jokunen nummitatti polulla, mutta kyllä nyt on.

      "Multa" on nyt metsän"hoidollisilla" toimenpiteillä tuhottu molemmat suppilovahveropaikat. Tuo, mistä eilen löysin, oli ihan uusi paikka, mutta siinäkin vain pienellä alalla niitä oli.

      Poista
  3. Onhan sulla ollut satoisa reissu :) Mehtään vois mennä, kun tää röhä paranee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinne vaan, kyllä sieltä aina jotain löytyy... jos ei muuta niin rauhaa ja raitista ilmaa.

      Poista