perjantai 8. huhtikuuta 2016

Vaahtera

On niin ankean värisiä nämä muut kuvat, että laitan tähän alkuun kauniin ruusun Huovilan puistosta :)

Luin just lehdestä jonkun puutarhurin neuvoja, ettei sais vielä haravoida, kun nurmikko menee rikki. Mutta eihän meillä sitä nurmikkoa juuri edes ole, sammalikkoa ja muuta ryönää ja näin keväällä ihan paljasta multaakin. Joten hyvällä omatunnolla haravoin hiukan eilenkin. Ja mieskin haravoi! Ilmeisesti hieman hermostui, kun puhui jonnekin lähtemisestä ja minä kysyin "entäs se vaahtera" kun ajat sitten on pitänyt sillekin tehdä jotain.
Kun lumi suli, näkyi tuho, minkä se oli tehnyt mahonialle (muun muassa) ja esitin toiveen, että edes sen mahonian olisi saanut pinteestä pois. Otti tosiaan kai vähän nokkiinsa, pisti moottorisahan käyntiin ja uhosi kaatavansa sen puun - edes poistamatta kanittavaa katkennutta isoa haaraa ensin. Moottorisahan laippakaan ei yllä rungon läpi asti. Sain sitten sen verran hillittyä että päästettiin vaan mahonia vapauteen. Muutenkin tuntui taas, että mikään, mitä sanoin ei ollut relevanttia. Olin jo muutenkin pahalla päällä ja se vain paheni. Mietin, alkaako mun hormoonikierukan vaikutus vähetä silleen, että PMSsät puskee läpi, mutta edellisestä raivotilasta ei oo ku kolme viikkoa. Mutta kyllähän ne alkavassa menopaussissa saattaa muuttuakin, kierrot. Lyhetä tai pidetä.

Rastaan pesä. Näkyy kuvassa vähän huonosti, mutta rakentaja oli näköjään kieputtanu narua pesän ympärille :) ilmankos onkin hyvin pysynyt useamman vuoden, kun on narulla kiinni...

Lehtokurppakin näkyi/kuului lentävän illalla, ekan kerran tälle keväälle sen näin. Kulorastaan kuulin myös ekan kerran. Tosin ihan varma en ole, erotanko sen mustarastaasta, mutta musta ei ole koko keväänä laulanut tässä. Ihan kaukana vain. Kuten aina.

Tikka kävi koputtelemassa tuota toista vaahteraa, joka pitäisi kanssa kaataa, on osittain laho. Surku sekin, iso vanha rakas puu, mutta kun laho iskee niin se on menoa, ja puu on jo nyt pudotellut lumikuorman alla ja kovalla tuulella isoja oksia. On vaarallinen. Mutta uusia vaahteroita kasvaa ihan hirveästi, vaikka oon koittanu niitä alkuja joka kevät nyppiä pois.

Eilen kuulostelin, että joku rouskuttaa seinän välissä. Olin kuullu jo pari kertaa aiemminkin. Menin katsomaan ulkopuolelta, ja niinhän sieltä ulkoverhouksen alareunasta pursusi viljanroskaa ja muuta semmosta, siellä on joko pesä tai ruokavarasto. Havaitsin myös myyränkekojen sokkelin vieressä lisääntyneen ja kasvaneen. Mikä sen myyrän ajaa talon alla kaiveleen? Tai seinän vieressä siis. Vai käykö sille vaan aina niin, että kun sokkeli tulee maan alla vastaan, ei oikein muuta voi kuin kaivaa ylöspäin tai sivulle? Yhtä perunapeltoa ja monttua sokkelinvierusta.
Ei sekään voi olla hyvästä. En jaksa tätä, kun tuntuu että pitää kaikesta huolehtia ite. Jos ei muulla lailla niin potkia toista tekemään, kun se ei ite saa alettua.

Syksylle se suunnittelee Lapin reissua, vuokratulla matkailuautolla. Koko perhe. Koulujen jo alettua. Esikoinen sanoutui irti heti, kuopus oli iloisesti tulossa, ettei tarvi käydä koulua. Olin ensin ihan mukana, mutta sitten aloin miettiä, että jos reissu kestää yli viikon  niinku olis tarkoitus, niin se on aika paljon aikaa olla pois koulusta. Opiskella itekseen jotain matematiikkaa, josta ei ymmärrä kukaan mitään että vois auttaa. Ja miten esikoinen yksin pärjää, koulussa ja  kaupassa käy ja saunan lämmittää, miten? Kulkemiset on ongelma täällä maalla, junavuorojakin on vähennetty, ja vaikka tyttö kiukaaseen osaakin laittaa tulet, niin ei ne aina tahdo oikein syttyä. Aika paljon sälytetään niskaan sille. Tosin sen ikäisenä minä jo asuin omillani, mutta pääsin sentään suihkuun ja olin julkisten kulkuvälineiden ulottuvissa.

Viimeyönä valvoin parisen tuntia ja stressasin kaikkea siihen reissuun liittyvää. Rahaa, koulua, lapsen yksinoloa, mitä jos tulee porokolari tai toisen omistama auto muuten hajoaa, mitä jos joku meistä eksyy tunturiin eikä siellä ole matkapuhelinkenttää, miten jaksan päiväkausia vaan sitä toisen valokuvaamista - se on se perimmäinen syy lähteä... miksen voi vain iloita? Viis veisata siitä, mitä ehkä mahdollisesti voisi sattua?

15 kommenttia:

  1. Onko sen tarkoitus olla ruskaretki? Mä ehkä koittasin tällätä syyslomalle, mutta toki sillon on jo ruska ohi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan ruskaa pitäs kuvata. Eli syyskuun alkuun suunniteltu.

      Poista
    2. No näin mä vähän uumoilinkin!

      Poista
  2. Noita vaahterantaimia ilmestyy meilläkin, koitan osan kitkeä pois. Mies on halunnut kasvattaa muutaman vaahteran. Kyllä niistä kauniita tuli kun leikkaa ne joka vuosi.

    Asuntoautolla voi olla mukava kulkea jos haluaa siirtyä usein paikasta toiseen. Muuten Lappiin pääsee halvemmalla kyllä junalla. Me vuokrattiin asuntoauto, pari ystävätärtä ja minä, joskus v 2007 muistaakseni, oli kyllä aika ahdasta jo viikon jälkeen kolmen aikuisen olla. Ehkä olen tottunut näihin isoihin tiloihin. Käytiin pohjoisessa jäämerellä asti ruskaa katsomassa ja minä halusin Jäämereen uimaan ja pääsinkin. Inarinjärvessäkin uin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meren rantaan asti olis ihana päästä :) mutta me ei varmaan mentäis sinne asti. Ja halvemmaksi kuulemma tulee matkailuauto noin sesongin ulkopuolella, kun auto pitäs joka tapauksessa ottaa junaan mukaan ja ne yöpymishinnat siellä pohjoisessa on aika kovat... ja tosiaan kun tarkoitus lienee isännällä niiden kuvauspaikkojen perässä ajelu. Mutta mua on alkanu epäilyttää homman mielekkyys...

      Poista
    2. Auto junassa tosiaan maksaa melkoisesti.
      Me yövyttiin hotellissa muutama yö ja se tietty maksoi.

      Mutta jos ruokia aikoo itse autossa laitella, se on melko työlästä kun on ahdasta. Söimme ulkona aika usein, kahvit keittelimme autossa yn.

      Poista
    3. Joo ja Lapissa ruska-aikaan vasta onkin se kallis sesonki :) Jos homma toteutuu, niin täytyy kysyä vinkkejä siskolta; sehän on konkari pitkien asuntoautomatkojen ruoka- ym. huollossa.

      Poista
  3. Toisaalta tuollainen reissu vetää eroon arjesta tosi tehokkaasti - ja käytännössä matkailuautossa kaikki "kotityöt" ottaa aikansa, joten ei juurikaan tarvitse ihmetellä, mitä tekisi. Ja onhan se mukava, jos sattuu vaikka kurjat kelit, niin ei tarvitse teltassa palella :-)
    Vähän tietysti riippuu retkikohteesta, mutta ennen ihan tunturiin menoa varmistaisin, että kompassin käyttö sujuu (ja se pitää tietty olla mukankin), ja karttakin on syytä olla ihan paperisena, koska kenttiä ei tosiaan kaikin paikoin pohjoisessa ole - ja nekin, mitkä ovat, tuppaavat olemaan yhden operaattorin hallussa.
    Niin, ja vuokratuissa autoissa taitaa olla aika kattavat vakuutuksetkin :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sitä eksymistä pelkään... ei me varmaan mihinkään puuttomalle tunturille edes mennä, mutta isäntä ei todellakaan ymmärrä kartoista mitään. Mie sentään osaan kartan ja kompassin jotenkuten hoidella. En kyllä haluais "eräoppaana" herran kintereillä kulkea, sais pysytellä tien tuntumassa!

      Kotitöitä en huomannut aatellakaan...

      Poista
  4. Ehkä elokuun alkupuolella, mut kyllä mustakin koko viikko poissa koulusta on aika paljon..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja ysiluokalla, mikä ei ole helpoimmasta päästä!

      Poista
  5. Lintujen pikkuaivot taitaa olla aika älykkäät, kun osaa narua käyttää pesän rakennukseen :) Joka vuosi on erilainen, mihin aikaan paras ruska ja ryysis sattuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, sekin vielä, kun se ei tule tilattuna ajankohtana, ruska. Siinä on miehellä vielä hieman oppimista, että luonto ei odota kuvaajaa ja poseeraa sille.

      Poista
  6. On siinä monta monessa mietittävää.. ymmärrän.
    Mä voisin iloisesti lähteä nyt asuntoauto/vaunuretkelle, eikä haittaisi ahtaus. Tuttua hommaa lapsuudesta.
    Mun tuli mieleen ensimäisenä, että ajaako mies? Eli ainakaan ei voisi kovasti juoda.. (sorry, mulla on vaan niin kovat angstit edelleen asiaa kohtaan omalta kohdalta/omista kokitse emuksista, että tuli mieleen heti ekana)
    Ruskan näkemisestä oon haaveillut kyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajaa se, tuskin antaa mun ajaa. Ja on se yleensä ollu ns. kiltisti, jos on aamulla ollu meno ajamaan...

      Ahtauteen on tottunu täällä mejän kämpässäkin :)

      Poista