lauantai 30. tammikuuta 2016

Puhelin

Ruusut alkaa päästä vapauteen jään sisältä.

Mutta onneksi on kahden päivän työputki takana, onneksi en lupautunut sen pidempään... huomasin että olen tosi herkästi hermostuva ja kirosanoja päästelevä, ja silloin on aika pitää taukoa. Etenkin, kun elävien olentojen kanssa tekee töitä. Olen oppinut, että tämä tauti oireilee mm. raivokohtauksina. 

Toisen taudin ehkä sain mukaani sieltä... miehän paikkasin lomittajaa, joka sairastui mahatautiin, ja myös tilan emäntä (joka kävi navetalla hoitamassa ne asiat, joita minä en pystynyt kun en osaa sitä tietokonelypsyä ja piti olla tarkkana, että antibioottimaidot menee oikeaan osoitteeseen eli viemäriin) oksensi toissayön. Eli on mahdollista, että minä oksennan ensiyön tai sitä seuraavan. Eilen jo mietin, että jos ostaisin ison pussin juustonaksuja ja vetäisin sen ja sitten tulis mahatauti, niin tulis inho juustonaksuja kohtaan eikä tarttis niitä enää ikinä syödä. Ehkä vois vielä vuorotella suklaan kanssa, niin mulla ei olis enää mitään paheita kun inhoaisin suklaatakin. Onneksi en ostanut, kun ei se vielä tullut. 

Ennen seiskaa herättyäni läksin heti koirien kanssa pienelle aamukävelylle, kun ei ne raukat ole saaneet liikuntaakaan. Ensin oli pakkasia liikaa, sitten kun oli hyvät ilmat, niin mie olin töissä enkä jaksanu lenkkeillä, sitten tuli vesisateet ja työtäkin taas ja väsyä. Tänään oli tuulista, mutta muuten hyvä ilma. Ja onneksi tulin katsoneeksi ulos ja lämpömittariin ennen lähtöä, ja älysin laittaa liukuesteet kenkiin. Silti liukastelin jo pihalla ja kirosin, että mitä hiton liukuesteitä nämä tämmöset on, kun ei estä liukumista - olin laittanu toisen niin, että nastat olikin kenkään päin :) eihän se ihme ole, että luistaa! Mutta käännöksen jälkeen olikin hyvä rouskutella menemään. Päivällä pidemmälle. 

Mutta siitä puhelimesta mun piti. Taannoin dna:n asiakaspalvelija lähestyi mua jokavuotiseen tapaansa, kun mulla on ollu semmonen määräaikainen puhelinliittymä siinä mielessä, että sen hinnoittelu on ollu voimassa aina vuoden kerrallaan. Se on muuttunu moneen kertaan erinimiseksi, joku Onni se nyt viimemmäksi oli. Nyt kuulemma eivät enää myy semmosia liittymiä, joihin ei kuulu netinkäyttöoikeus, joten sen mielestä mun oli aika päivittää puhelinkin nykyaikaan. Niin se sitten myi mulle halpismallin älykännykän. Hyvä etten itkua vääntäny, kun pitää luopua tuosta ihanasta vanhasta sinisestä, vaikka ei se niin kovin vanha edes ole. Mutta kun kerran sain uuden sim-kortinkin, niin vanha jäi vanhaan puhelimeen ja se on ihan entisellään, ei kuollutkaan :) Paitsi että eihän sillä tietenkään voi soittaa tai tekstailla, mutta muistutukset toimii - ja siinä tarkoituksessahan se tärkein mulle on ollukin. En ole vielä katsonut, minkälainen muistutustoiminto tuossa uudessa on. Se mua harmittaa, kun tuosta puhelimesta ei voi siirtää kuvia muutaku bluetoothilla (ei ole mitään paikkaa johdolle) ja se ei toimi ilmeisestikään. Ei saa millään laitteella yhteyttä siihen. Ainoa mikä toimi, oli lähettää siitä kuva toiseen puhelimeen, jolta sai ladattua koneelle, mutta nythän sitäkään ei voi enää tehdä. Muutamia mukavia lehmäkuvia siellä oli. Tai on. 

Omanlaisensa ihmettely oli siinä liittymänvaihdossakin; aktivoin sen netin kautta ja sen piti silleen käydä nopeastikin, vaan useampi päivä siinä vierähti. Sitten tuli viesti, että vanha lakkaa ja uusi otetaan käyttöön klo 15.33. Todella eksakti aika. No, neljän maissa katsoin, eikä ollu siirtyny. Illalla viimein oli mykistyny vanha puhelin (joo, piti sitten pitää molemmat puhelimet mukana töissä varmuuden vuoksi...) ja kun uudelleenkäynnistin uuden puhelimen, tuli siihen liittymä voimaan. Ensin (kun ei noin vain tullut käyttöön) tietysti ihmettelin, että joo, nyt ei voi kummallakaan soittaa :) No, tuli viesti, että kohta saat viesteillä asetukset puhelimeesi, tallenna ne. Eikä mitään enää sen jälkeen. Miksi lähettää tuollainen viesti, jos ei kuitenkaan tule mitään asetuksia?

Eilen videoin puhelimella, kun maitovasikka ihmetteli vesiastiaa, johon vaihdoin veden ja laitoin lämpimänhaaleaa vettä. En kyllä ole vielä sisäistänyt sitä mallia, että kaikki maailman asiat pitää filmata, ja ehdin aikani ihastelemaan sitä ihan vain omin silmin, ennenkuin älysin älykännykkäni kaivaa käteen. Ja sittenkin kesti aikansa, ennenkuin älysin panna kameran valon päälle.

En oikein vielä osaa kunnon kuvia ottaa, tässä yksi harjoituskuva ilman salamaa hämärässä sisällä:
Toinen koira tuli photobomberiksi siihen alareunaan :)

Edit: ruutukaappaus vasikan vedenlutrausvideosta:

...sillä on kirjava kieli :)

8 kommenttia:

  1. Suklaa ja juustonaksut - samat on paheet. Ja juuuuuusto ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ymmärretään hyvän päälle :)

      Poista
  2. Ruusuthan on kauniina säilyneet.

    Vai jouduit sitten älypuhelinmen omistajaksi. Minä olen vielä onnistunut pysymään vanhassani, mutta se on piakkoin vaihtoon menossa ja katsotaan miten sitten käy. Olen kyllä katsellut noita kahden sim-kortin puhelimia, jotka kestää kolhuja ja vähän vettä. Haluaisin sellaisen.

    Suklaakausi menossa, oksennustauti saisi viedä sen. Juustonaksuja onneksi inhoan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie oon miettiny prepaid-liittymän ostoa vanhaan... vois sitä sitten pitää esim. töissä tai lenkillä, kun ei olis niin rikkiherkkä.

      Poista
  3. Varmaan tuon tapaseen versioon jouvun mieki vaihtamaan...aikanaan, siis kännykkään. Tuo ei ole liian iso, et ehkä pysyis minunki näpeissä :) Söpö pyrri :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ne pyrrykät söpöjä varsinki pienenä.

      Poista
  4. Täällä ei ole ollut pitkiä suojasäitä niin mun ruusu kyykkii edelleen harkossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eipähän nouse kostamaan vielä :)

      Poista