keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Yhdeksäntuhatta sanaa ja risat

 Orvokkien takaa paistaa ilta-aurinko. 
 Tää on mun "keittiöpuutarha". Pari vuotta vanha kaupasta ostettu ruukkuruohosipuli. Vielä vanhempi mansikka; yksi taimi. Sivuversot paleltu talvella, mutta kovasti se yritti levitä kaivonrenkaan ulkopuolellekin. Vasta ostettu ruukkupersilja ja ruukkutilli, ruokakaupasta. Musta multa sisältää kehäkukan ja unikon siemeniä, miksei nekin voi kuulua keittiöpuutarhaan :)
 Ostin viimein nurmikon reunanauhaa ja laitoin tuon mun kuivakkokasvi"penkin" ympärille niiden rumien vanerilevyjen tilalle, vaikka kasvit onkin paleltuneet enimmäkseen talven aikana. Huomaa sydämen muotoinen kivi - sen oon parikin kertaa blogiin kuvannut kun se on vielä ollut tiessä, mutta nyt syksyllä kaivelivat ja lanailivat sitä tietä niin rajusti, että kyseinen kivi nousi pintaan ja miehän sen sieltä kotiin ronttasin. Tai kerran pyysin miestä ajamaan siellä mutkan, että sain sen nostettua kyytiin. Aika painava olis ollu jalkaisin sitä matkaa kanniskella.
 Tässä on muistaakseni metsätulppaaneja, ja joku on niitä tallonut. En tiedä onko joku perheestä, mutta voi olla että oravakin on siinä häärinyt noiden maahanpudonneiden auringonkukansiementen perässä. Mie vaan kauhiasti ihmettelen sitä intoa, mikä on oravilla ja siemensyöjälinnuillakin nyt tänä keväänä ollu auringonkukansiementen perään. Tuntuu, ettei raaski lopettaa ruokkimista kun ruokavieraita aina vain riittää. Mutta kyllähän se täytyy lopettaa, etteivät syötä poikasiaan valkuaisköyhällä ravinnolla.
 Ja mikähän lintu tähän juhannusruusuunkin oli höyheniään jättänyt. Syynäsin sitä kirvojen varalta, mutta ei näkynyt. Jestas, että niitä kirvoja tänä kesänä jo nyt riittää!
 Tällaset erikoisuudet on sitten ne toiset eli kolmannet tulppaanit, mitä oon syksyllä istuttanu. Tuo lähin muistuttaa minusta sitä lihansyöjäkasvia Pieni kauhukauppa (Little shop of horrors) -elokuvassa... tuota raukkaa on joku vaurioittanu niin, että kukkavarsi kasvaa kieroon. Mutta ei nuo ihan perustulpuilta näytä.
 Tässä on perustulppuja. Punaista, keltaista ja taaempana punakeltaista.
 Ja herttaiset kirjopikarililjat! Mie sitten tykkään näistä. Ainoa valkoinen on kolmas vasemmalta, mutta etualalla olevan takana. 
Tältä näyttää viime keväänä kylvetyt (ja kylmäkäsitellyt) akileijat. Ei ne ihan yhtä isolehtisiä oo ku vanhat, mutta reippaita kumminkin. Taakse roiskaisin jotain vanhaksimeneviä kosmoskukan- ja tuliunikon siemeniä, tulee jotain jos tulee, eipähän tartte heittää siemeniä roskiin. Rikkaruohoja nyt ainakin tulee. Se vuohenputki on viimekeväisen buuminsa voimasta levinnyt huolella! Pitkälle nurmikolle ja joka paikkaan. Krassia heitin kanssa yhteen ruukkuun.

Trimmeröin sitten sitä puskaa pajuistukkaiden ympäriltä, kun ei myrkky tehonnut. Kyllä sais jo ruohonleikkuriakin käynnistellä, sammalikosta kurottaa jo pitkiä heiniä.

14 kommenttia:

  1. Onpa sulla ihania kukkia ja hyötykasveja! Meillä on tosi vähän (asutaan pienessä 5 asunnon rivitalossa, joten pihaakaan ei paljoa ole) mutta meillä on semmonen vanha mökki (miehen perikunnan, mutta kukaan muu kuin me ei sitä käytä) ja siellä on sitä "lääniä". Sinne mää joka kevät laitan jotakin, ja joskus onnistuu, joskus ei. Viime kesänä oli niin kylmä ja satoi kauheesti, että mun "jokakesänäistuttamanijaihailemani" ruusupavutkaan ei kukkineet ollenkaan.

    Täällä kotona me laitetaan vaan kukkia kun ei tonne pihalle tosiaan paljoa mahdu. Nyt sain sulta idean; tonnehan vois ruukkuun tosiaan laittaa ainakin ruohosipulia, persiljaa, tilliä, ainakin kokeeksi ;D

    Toi kirjopikarililja on kyllä tosi kaunis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakaan ei ruusupavut oikein ehtineet valmiiksi asti, siksi epäilenkin, mahtaako niistä kasvaa tänä kesänä uusia taimia ollenkaan. Ja kun osa paleltuikin.

      Ruukkupuutarha on ihan mainio systeemi pienelle pihalle, eikä tarvi niin paljon kitkeäkään :) on mukavaa käydä poimimassa tuoreita yrttejä pihalta ruokaan.

      Poista
  2. Oisinpa mäkin nin reipas puutarhaihminen! Vaan kun en ole :(. Inspiraatiota odotellessa... Akileijat on ihan mun lempparikukkasia, onneks niitä kasvaa tontilla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noiden akileijansiementen äiti oli valkoinen, toivon että ainakin osa kukista olisi valkoisia. Tuolta tienvarresta toissakesänä bongasin valkoisen, ja laitoin siihen langan merkiksi, syksyllä sitten hain siemenet talteen. Muutenkin oon kuletellu luonnonkasveja pihalle kylänraitilta...

      Enkä miekään oo mikään reipas. Joskus vaan on pakko jotain tehdä, jos meinaa, kun aikarajat paukkuu kylvöille ym. Nuo siemenetkin olis pitäny kylvää jo ajat sitten. Puuta on vielä pitkin pihaa levällään, ne pitäs saada johonkin...

      Poista
  3. Kirjopikarililjat ovat kauniita samoin nuo hauskat tulppaanit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On jotain odotettavaa, kun ei muista minkälaisia sipuleita on mihinkin työntänyt :) joskin tiedän, että tulppaaneja... sillon viime kesänä ku oottelin niitä mysteerisipuleita itäväksi, oli enemmän jännitettävää ku ei tienny, mitä kasvejakaan ne on.

      Poista
    2. Niinpä. Minäkin koin tänä vuonna yllätyksen kun olin ostanut viime syksynä niitä helmilijoja, sinisiä ja valkoisia sata kpl, kun sai halvalla viherpukaloista muun tilausken ohessa. Nyt on ilo katsella kun niitä rykelmiä nousee yllättäen joka penkin kulmalla. En muistanut mihin kaikkialle olin niitä tunkenut :)

      Poista
    3. Mie laittelin kans jotain posliinihyasintteja, mutta en aatellu syksyllä, että missä sitä keväällä kuljetaan, ja nyt ne on vähän kulkureiteillä...

      Poista
  4. Mulla joka kevät sormet syyhyää puutarhahommiin - niin nytkin - mutta en tiedä miten pitemmän päälle sitten kuitenkaan jaksasin? Olis ke kiva koittaa vähän isommin kuin tässä rivarin pihassa ruukuissa ja parissa istutuslaatikossa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kummasti se into hiipuu, kun heinät ja muut rikat valtaa hienot kylvöt ja istutukset. Mulla ainakin.

      Poista
  5. Kyllähän kehäkukat ilman muuta kuuluvat keittiötarhaan. Kukan terälehdistä tehty tee on terveellistä, väittävät (itsehän en juo), kukkia voi käyttää koristeena ja itse uutan lääkettä ekseemaan (tehoaa lievään hyvin, pahemmaksi mennyt vaatii siankärsämöä). Akilleijat on siitä mukavia, että tupsahtelevat milloin minnekin, eivätkä lehtokotilotkaan niitä kovin innokkaasti popsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Salaattiin voi panna piristykseksi kans kehäkukan lehtiä. Unikosta en tiiä sitte, ei oo ees oopiumunikkoa...

      Poista
  6. Hieno keittiötarha! Eikä rikan rikkaa! Se taitaakin olla potager, kun on noin hieno pyöreä muoto ja kukillekin paikkansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Rikat oli just poistettu :) kyllä sinne tahtoo juolavehnät levitä.
      Piti googlettaa potager - taidankin alkaa kutsumaan kaivonrengastani sillä nimellä ;)

      Poista