Parasta aikaa

Näin taas unta Paimenesta. Kummallista, miten sitä voi unessa nähdä ihmisen, jota ei ole ikinä nähnyt. Ja sen verran karuja kokemuksia on unennäöstä, että alan aina miettiä että tapahtuuko unessa nähdylle ihmiselle nyt jotain pahaa... harvemmin kuitenkaan on tapahtunut.

Valvoin pitkään yöllä, ja niin teki mieskin. Koirat oli levottomia. Niille on näköjään tullu tavaksi nousta yöllä tallusteleen; ennen ei ollu tapana muuta ku sillon, kun oli ulos hätä, ja niinpä mieki ensalkuun käytin niitä öisin ulkona. Sellasesta tulee vaan niin helposti tapa, joten nyt oon vaan ollu sängyssä sitkeesti. Kyllä ne takas on tullu eikä mitään oo sisään tehty, eikä ollu tänään aamullakaan mikään kiire ulos. Toisella koiralla varmaan oli silloin aiemmin oikeasti pissahätä - se on semmonen, että sen on aivan pakko kerta toisensa jälkeen juoda, jos jossain on vettä. Vessassa on nyt ollu vati, johon känkkäränkästä boilerista valunu "ylimenovesiä", ja aina kun vessan ovi on auki, tulee koira ja juo siitä vadista. Pyörähtää ja juo taas. Eihän se ole ihme, että sitten pissattaa. Nyt oon estäny sitä pääsemästä vessaan.

Eilen tein pihahommia, ja väsähdin jotenkin ihan kamalasti. Siksikin vähän outoa, etten jaksanut nukkua yöllä. Mutta vähä vähältä se piha siistiytyy. Mies otti "tylsän" kirveen ja heilutteli sitä muutaman minuutin, ja tuloksena oli iso kasa halkoja siististi kahdessa pinossa. On se tehokas, kun se alkaa.

Jostain syystä oli tunnin sähkökatkoskin.

Tänään muistin täyttää vesipullon lenkille lähtiessäni - ehkä ensi kerralla muistan ottaa sen mukaankin. On taas niin ihana samoilla tuolla syrjemmällä, metsissä ja metsäteillä. Parasta ulkoiluaikaa tämä kevätaika!

Maantienväriset koirat. Onneksi oli paita päällä, niin erotti...

Vappuaattona jäi kuvaamatta ne ekat valkovuokot, tässä on sitten se välttämätön otos. Täytyyhän nyt joka kevät yksi kuva valkovuokoista ainakin olla.

Löysin kävellessäni sellasen harjun, jolla oon kävelly ehkä reilu 10 vuotta sitten edellisen kerran, jos ollenkaan, ja vaikka siellä olikin ilmeisesti metsä kaadettu, niin olipa mukava paikka! Tuulenvire kävi mukavasti, näki kauas kun seisoi isolla kivellä, ja oli hiljaista. Tiltaltti vaan tilskutteli ja kärpäset surras.

Vähän mie koirien puolesta pelkäsin käärmeitä... niitähän on nyt kuulemma paljon, on selvinny kai tavallista enemmän yksilöitä talvestakin, ja eläinlääkäreillä kyyn vastamyrkky lopussa. Tehtaalla Keski-Euroopassa jotain tuotantovaikeuksia. Jotain korvaavaa lääkettä kai on, mutta silti pelottaa. Tuollainen viisikiloinen koira on äkkiä kuollu käärmeenpuremasta.

Joutsenpari oli pienellä lammella, hirveellä zuumilla sain kuvan, jossa ne erottuu jotenkin :)

Lauantaina kylvin samettikukkia, nyt näkyy ensimmäisiä sirkkalehtiä. Viisi on itänyt toistaiseksi, noin 24 siemenestä. Orkideaan on tullut neljäs kukintovana, kahdessa muussa on kukkia/nuppuja.