tiistai 1. maaliskuuta 2016

Kiroilua

Koska sisko liitti minut sinne Joogaliittoon, niin sain muutaman liiton lehden ja niitä olen lueskellut. Minusta on tullut niin kyyninen, skeptinen ja negatiivinen, että en jaksa uskoa mihinkään yliluonnolliseen voimaan tai chakroihin tai muuhun sellaseen, mitä ne jotkut viljelee joogan yhteydessä. Mulle se on vain kehon hyvinvointia ja jonkinlaista mielen tyhjentämistä ja rauhoittamista ja rentoutumista. Mielen tasolla en kyllä viime aikoina ole päässyt edes rennoksi, toivon että saan siitä taas kiinni siellä retriitissä ensi viikolla. Ja tästä negatiivisuudesta haluaisin eroon... 

DKT-kurssin ohjeita pläräsin tuossa muutama päivä sitten, yritin muistutella itselleni kuinka ahdistavat ajatukset pitää ajatella ja sitten päästää ne menemään. Uudelleen ja uudelleen, vaikka ne palaa takaisin. Eikä ne suostu asettuun siihen lehdelle, joka virrassa ajelehtii. Pitäis olla aktiivinen ja pysäyttää se vellominen alkuunsa. Toisin sanoen voi hitto kun osais olla ajattelematta mitään muuta kuin kynsilakkojen väriä ja SNL:a. Vai mitä ne nyt nykyään ihmiset telkkarista kattoo. Kattooko ne vielä Salkkareita? Ja tokihan tietynlainen luonne saa draamaa ja ahdistusta niistäkin aiheista. Olen kuullut jopa, että sairaslomia on myönnetty koska Salkkareissa joku kuoli. Ehkäpä ne tietynlaiset luonteet tarvii sen murehtimisen aiheen, ja jos sitä ei ole omassa elämässä, se saadaan toisten elämästä tai television sarjoista. 

Hiukan mun oloa on helpottanut se, että en ole uutisia lukenut, mutta en tiedä onko sekään oikea keino välttää pahaa mieltä... sellainen "mitään pahaa ei ole, koska en sitä tiedä" -tyylinen elo. Sitä tarjoaa elämänohjeeksi armas puolisoni ainakin. Tai se itse elää sen mukaan. Joskus lukaisee iltapäivälehtien otsikoita. Mutta joo, kun niitä katsoo niin siellä on stubbia, sipilää ja soinia, rasismia, terrorismia, piikkilankaa pulkkamäessä ja muuta kurjaa ja masentavaa! Ehkä istun loppuikäni sohvalla koiraa silittämässä. 

Paikallinen seurakunnanmetsuri on taas piirrellyt vähän rukseja karttaan, ja taas näkyy saavan kyytiä kauniit vanhat terveennäköiset kuuset kirkon mailta. Mietin jo viestin laittamista, että hei sulta jäi tuonne vielä pari kaunista isoa puuta kaatamatta, helvetin sahuri. Mitä sillä on kuusia vastaan? Onko se niin uskovainen, että missä vaan on kolme kuusta vierekkäin, siellä on saatana? 666.

Ja miehen työpaikalla on yt:t. Ikäänkuin työt olis vähenemässä. Sitten kuitenkin tuli ilmoitus, että lauantaityöt otetaan käyttöön. Ei kuulostakaan siltä, että työt olis vähenemässä... tai sitten ei ole enää tekijöitä tulevaisuudessa, kun ne pannaan pihalle, että pitää tehdä työtä 6 päivää viikossa. Tosin eihän se yhden ihmisen tekemä työpanos siitä kasva, että eri päivinä tehdään, kun kuitenkin on tietty viikkotuntiaika ja lauantain vapaa vain siirtyy toiselle päivälle. 

No, arvatkaapa mikä on määrätty ensimmäiseksi työlauantaiksi! Pääsiäisen keskellä oleva lauantai! Eikö ole suoranaista vittuilua? Muuten olis neljän päivän vapaa, mutta pitää tulla lauantaiksi töihin. Ei meillä nyt ole mitään reissua ollu suunnitteilla, mutta monella varmaan oli. Eipä oo enää. 

Muutenkin epäilen, että meininki on sama kuin harvinaisten iltavuoroviikkojenkin kanssa; osa kiemurtelee irti velvoitteestaan kuka minkäkin syyn varjolla (mm. koiran ulkoilutus!!) ja ne, jotka hoitaa mukisematta ikävätkin vuorot joutuu sitten hoitamaan näiden luikertelijoidenkin leiviskän. Tietää sitä, että mun mies on sitten iltavuorot ja lauantait töissä, kun muut ulkoiluttelee koiriaan...

12 kommenttia:

  1. On sinulla nyt usein tuo migreeni. Joko kohta pitäisi sitä estolääkitystä ajatella?
    Niin, ja joogasta olen kyllä samaa mieltä. En perusta mistään chakroista tai enrgiavirroista, vaan se on rentoutusta ja venytysjumppaa omalla tavallaan. Kunhan keksivät niitä omia nimityksiään. Joskushan kirkon uskovaiset ovat paheksuneet joogaa juuri niiden 'sielun syvyyksiin' vaikuttavien asioiden takia. Höh.

    Pikkasen huvitti tuo 'helvetin sahuri', joka seurakunnan puita siellä sahaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos se onki jumalan sahuri, joka kaataa kuuskuuskuuset...

      Myös viime vuosina tapetilla (ja rahankeräysfirmoilla kursseina) ollut mindfulness on saanut saatanallisen leiman, ja kuvittele; ne värityskirjatkin, joissa on mandaloita! Kaikkia näitä - joogaa, mindfullnessia, väritys"meditaatiota" - yhdistää se, että mieli voi tyhjentyä ja saattaa kokea ykseyden tunnetta universumin kanssa. Ja sitähän ei kristitty kestä, kun sen jumalan pitää pysyä koko ajan mielessä. Muuten tyhjään päähän voi livahtaa mitä vaan!

      Täällä se sanotaan: http://www.ristinvoitto.fi/ristin_voitto/kolumnit/hyva_paha_mindfulness/
      "...meditoiva voi kokea syvän ykseyden kaikkeuden kanssa, ja hän ymmärtää, ettei ole jumalaa yli muiden..."
      "... mindfulnesslainen tavoittelee mielen tyhjentymistä, kristitty haluaa täyttyä Pyhästä Hengestä. Hän tietää, että tyhjyyttä ei ole, vaan
      se täyttyy aina jollakin. Hän muistaa Jeesuksen varoituksen siitä, miten riivaajista puhdistettu sydän on altis entistä suuremmille
      eksytyksille."

      Poista
    2. Että värityskirjatkin, uskomatonta! Voiko joku oikeasti pitää tuollaista ajatusmaailmaa järkevänä, herttinen sentään mitä pashaa.

      Juu tuo mindfullness on tosiaan kurssina monella sellisella huuhaa-yrityksellä, jonka touhuihin en pennejäni, korjaan centtejäni, laittaisi ikinä. Hirveät hinnat, samoin kaikella asiaan liittyvällä kirjallisuudella.

      Nyt tyhjennän mieleni pyhistä hengistä ja lähen hakemaan mieheni kotiin sairaalasta. Laser-käsittely oli mennyt hyvin, mutta viikon häikäisee pahasti.

      Poista
    3. Täällä oli se juttu, josta niistä mandaloista luin:
      https://thelasthiker.wordpress.com/2016/02/16/adult-coloring-books-and-mandalas/

      Toivottavasti paranee hyvin miehen silmät!

      Poista
    4. Nyt vasta luin tuon artikkelin. Olipas kiintoisa, kiitos linkistä!

      Miehen silmä-laserointi on tuttua muutaman kerran vuodessa. Joskus on tullut hankaluuksia paineen kanssa, nyt meni kaikki hyvin.

      Poista
  2. Mua harmitti niiiin hirveen pal kovasti kun sen "ei enää niin uuden" uuden alakoulun takia (tai mistä mä tiedän minkä takia) kaadettiin niitä ihania vanhoja koivuja siitä tien ja kentän välistä. Ja istutettiin niitä perkeleen kuusia sahurille kasvamaan! Jospa sillä on kuusifetissi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sano muuta! Siitä on niitä kuusiakin kaadettu, mitkä oli sun väliaikaisasunnon vieressä. En tosiaan tajua, miksi pitää vanhat, hienot puut kaataa ja sitten istuttaa tilalle jotain taimia...

      Poista
  3. Minä haluaisin oppia tuon, että ajattelisi ahdistavan/masentavan ajatuksen ja se menisi sitten pois. Olen vähän sellainen, että jään junnaamaan johonkin ajatukseen, ja se kiertää mielessä yhä kiihtyvällä vaudilla. Ja kela pyörii ja pyörii ja pyörii... Depressiokoulussa oli jotain kikkoja tähän, ja kieltämättä joskus ne toimivatkin. Viimeisimmän masennuskauden yhteydessä en meinannut millään päästä niistä ajatuksista eroon.

    Olen muuten viime aikoina alkanut piirrellä mandaloita, koen sen hyvin rentouttavaksi puuhaksi. Täytyykin käydä lukemassa nuo linkit :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla tahtoo olla samaa junnaamista. Ja kun se ajatus monesti on ihan typerä, ei edes sen ajattelemisen arvoinen, saati junnaamisen...

      Tyhjentääkö mandala kelan?

      Poista
    2. No sehän niissä ajatuksissa just onkin, ei ne ole sen arvoisia, että niihin kannattaisi tuhlata aikaansa ja varsinkaan energiaansa. Nyt kun kysyit, niin kyllä mandalan piirtely jotain tekee. Ei se aina ihan sitä kelaa pysäytä, mutta hiljentää jollain lailla. En ollut ajatellutkaan noin, olin huomannut vaan sen rentouttavan vaikutuksen. Mutta siitähän se osittain johtuukin!

      Poista
  4. Mä harrastan sitä "kun en lue, en tiedä, eikä sitä silloin tapahtu/tarvi ajatella" tai "kun en ajattele sitä, sitä ei ole (just nyt) olemassa". Välillä toimii, välillä sitten taas ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä sitä varmaan saakin harrastaa, ei se maailma ehkä just sillon kaadu...

      Poista