Saa nukkua tiistaiaamuna niin pitkään kuin huvittaa, ja lähteä sitten tukkaa kampaamatta (tuubihuivi päähän vaan) koirien kanssa ulos, kun siellä oli niin hieno sumu, jonka läpi aurinko paistoi.
Kuvasta ei näy se hieno kellertävä hehku, mikä valaisi ympäristön. Myös tämän näköistä oli maailmassa aamulla:
Nyt jo paistaa aurinko täydeltä terältä. Oli taas niin huvittavia ennusteita, kun sade liikkui vähän eri lailla, kuin ennustajat ennusti. Koko eilisen aamun piti sataa ainakin siitä kasista lähtien, jolloin ensimmäisen kerran FMI:n säätä vilkaisin. Join pari tuntia aamukahviani siinä, ja lähdin kaikessa rauhassa lenkille, takaisintultua puuhailin pihalla ja kirjoitin siellä yhden kirjeenkin, ja vasta kun tuli nälkä puolen päivän maissa, tulin sisälle. Tässä kuva ruuastani:
Sieni-sipulimunakas. Laittaa näköjään väkisin pystyyn vaakakuvat. Vasta noin kello kolmetoista alkoi sade. Sen piti kestää tänäiselle puolille päivin, mutta kuten näkyi, aamu oli sumuinen, mutta poutainen. En moiti sitä, ettei sada :)
Sitä moitin, että pitkin yötä särki päätä, särkee vieläkin ja hartiat on jotenkin inhottavan kipeesti jumissa. Kaikenlaista pitäis tehdä mutta ei oo yhtään motivaatiota. Sitten kun on motivaatiota - jos sellaista nyt sattuisi tapahtumaan joskus - muttei muuten pysty, harmittaa, kun en "silloin tehnyt, kun olis ollu aikaa ja mahdollisuus".
Eilen vähän huoletti, kun en ollu kuullu aikoihin mitään lapsista, puhelimiin ei vastattu tai niihin ei saatu yhteyttä tai soitti varattua ja katkes, mutta viimein illalla sain yhteyden ja kuulin, että ovat Norjassa. Eikä siellä ole kuulemma paljoa hyttysiä, vaikka on lämmin. Saatoin sitten mennä levollisin mielin nukkumaan.
Esikoinen lähti aamusta kohti Sallaa, joten suunta on sama ;-) Vähän etelämpänä toki. Vielä viime töiksi pistin sen ostamaan prepaid-kortin varapuhelimeen, sellaiseen netittömään, jonka akku kestää sähköttömällä mökillä hyvin ja kauan!
VastaaPoistaJoo se on varmaan hyvä juttu. Ainakin, jos on kenttää :)
Poista