Kouluvuosi. Olen käynyt koululla kerran pari päivässä joka arkipäivä, ja nyt saan heittää sen homman vähäksi aikaa pois! En tiedä, miten esikoinen kulkee ensi vuonna, varmaan kuljettelen sitä silloinkin, mutta eri paikkaan...
Yleensä mies on ostanut kukkaset kummallekin tytölle, ja on otettu poseerauskuvia, mutta nyt ei. Oli kiire kuvaamaan. Ensin käytiin nuoremman tytön päättäjäisissä yhdessä ja sitten vein lukion päättäjäisiin toisen, kun miehellä oli muuta puuhaa. En tohtinut jäädä lakituksia seuraamaan, menin kotiin tekeen ruokaa sillävälin. Kuopus sai ihan hyvän todistuksen, puolet numeroista oli ysejä. Kemiakin! Nyt se on kaverinsa kans siellä Lahdessa ja esikoisen vein poikakaverilleen. On rauha ja hiljaisuus.
Kukista vielä sen verran - en muista, kerroinko täällä, että kauniisti esitin miehelle pyynnön ennen merkkipäiviä, että jos ostaa kukkia, niin ei tois ruukkukukkia (joita se on aina ostanu, ja joita ei oikein mahtuis, etenkään monivuotisia), ja perustelinkin sen mielestäni hyvin. No, ei tullu sitten minkäänlaisia kukkia sen enempää äitien- kuin syntymäpäivänäkään. Eipä tullu kyllä ylimääräisiä ruukkujakaan nurkkiin pyörimään.
Päättäjäisissä kattelin niitä suloisia nuoria ihmisiä, kun melkein jokainen (varsinkin tytöistä) on käyttänyt aamulla paljon aikaa näyttääkseen tänään erityisen hyvältä, ja silti ne on kaikki kuin samasta parista-kolmesta muotista... kaunista massaa. Ihanaa, että joillakin on se oma tyylinsä, jota uskaltaa pitää valtavirrasta poiketen! No, meidän tyttö oli ainoa sen värisillä hiuksilla varustettu, mitä nyt ehdin näkemään. Yhdellä tytöllä on aina, oli juhla tai arki, se sama hurmaava nuttura melkein otsalla. Oli hauskaa bongailla lasten muinaisia päiväkotikavereita - eräskin maihinnousukengissä rompusteleva parimetrinen kalju jätkä, jonka syntymäpäivilläkin esikoinen on ollut noin 11 vuotta sitten. Niin se aika kuluu.
Tänään aion panna elämän risaiseksi, kun lapset ei oo kotona; sipsejä ja Lidlin rommikolan. Ostin viikolla yhden tölkin maistiaiseksi, ja se oli äitelää mutta hyvää. Muidenkin mielestä, koska ei ollu kuulemma ku yks tölkki enää jäljellä... mies on kauppa-asioilla. Migreenikohtaus oli viime yönä, toivotaan ettei tule ensi yönä...
Tosiaan, se sade. Sitä ei tullut, yllätys yllätys. Alueet meni ohi oikeelta ja vasemmalta, mutta kohdalle ei osunu yksikään... nyt on kuitenkin kylmä. Yleensä helteen jälkeen tulee komea ukkossade, jonka jälkeen sitten ilma viilenee, mutta nyt ilma viileni ilman näytöstä.
Kuvituskuvaksi viimekuinen myöhäinen omenankukan nuppu. Melbassa osa kukista valmistui myöhemmin kuin muut, ja ilahduttaa vielä sen jälkeen, kun muut kukat on jo kuihtuneet.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Omituinen höpöttäjä
Monesti on tehnyt mieli kirjoitella tänne, mutta en ole jaksanut. Ja pääkin on usein aivan tyhjä omista ajatuksista - mutta jos sitä ei täy...
-
21. anniversary Tänään on 21. hääpäivä. Muistan, kun täytin 21 vuotta - silloin tuntui takana olevan ihmisikä, mutta ei tämä viimeisin...
-
Otsikon lausahdus on esikoiselta, kun se kuunteli mun peppurointia yrittäessäni tehdä paarmankarkotinta. Tuntuu että mikään ei pysy käsissä...
-
Tänään tulee lapset kotiin! Toinen on keleistä huolimatta saanut naamansa poltettua. Täällä oli tosiaan maanantaina peräti 27 astetta lämmin...
Aika kuluu hirmu äkkiä, lapset kasvaa vauhilla, sitten lapsenlapset.....:) Viimestään sitte huomaa olevansa vanaha, pläähh!
VastaaPoistaMie huomaan melkein joka päivä olevani vanha...
PoistaTänä aamuna tunnen itseni sekä vanhaksi että sairaaksi, kun nuorinkin perheenjäsen lähti duuniin ja jäin yksin kotiin työttömänä ja sairaana. Köh.
VastaaPoista:( uusi flunssakausi? Mullaki on kurkku kipee...
PoistaEn tiedä, mutta ihan hirveää. Keuhkot kohta yskinyt pihalle, ja sama tauti on ollut koko porukassa vuorollaan.
Poista